Äiti on kotona kolmen pienen lapsensa kanssa. Isä tekee keikkatöitä ja on usein poissa illat ja viikonloputkin.
Tukiverkostoa ei ole. Rahat on tiukassa ja lisäksi vaikuttaa siltä, että ainakin yksi lapsista on erityisen vilkas.
Kaiken päälle äiti on aloittanut tiukan kuntokuurin, johon kuuluu rajoitettu ruokavalio ja kotitreeni useana päivänä viikossa.
Metatyö ja kodin velvollisuudet puskevat päälle.
Äidistä on kuin huomaamatta tullut etäisempi lapsilleen ja lasten itku tai nauru ei enää aiheuta samanlaisia reaktioita kuin ennen.
Lapset hän hoitaa, ruokkii ja ulkoiluttaa automaatiolla mutta muutoin äiti kulkee kuin sumussa ja käpertyy omaan kuplaansa.
Mieluummin hän katsoisi vaikka kuivuvaa maalia kuin omia lapsiaan.
Etäinen äiti – vai sittenkin uupunut?
Äiti ei jaksa enää välittää, vaikka lapset tappelevat keskenään. Lapset huomaavat äidin pahan olon ja hakevat äidiltä yhä useammin turvaa, rakkautta ja läheisyyttä.
Äidillä vaan ei riitä voimat. Hän pyytää lapsia jättämään hänet rauhaan. Vaikka rakastaa heitä yli kaiken.
Lapset alkavat häiriökäyttäytyä yhä useammin. Äidin hermo kiristyy ja hänen on poistuttava toiseen huoneeseen, jotta saisi itsensä hillittyä tekemästä jotain väärää tai vahingollista.
Äidistä tuntuu, kuin koko maailma olisi hänen harteillaan. Päivistä on tullut selviämistä ja yölläkään ei saa rauhaa. Äiti raivoaa ja itkee päivittäin.
Jatkuva syyllisyyden ja huonommuuden tunne syö äitiä sisältä ja hän tuntee olevansa ansassa omassa perheessään ja omassa kodissaan. Ei pakopaikkaa.
Äiti on uupunut.

Uupumus
Uupumus näyttäytyy monin eri tavoin. Viimeistään, kun tunnistat itsessäsi seuraavat tuntomerkit, hae rohkeasti apua!
- väsymys, joka ei mene ohi lepäämällä sekä kroonisesti riittämätön lepo, vaikka saisitkin tuntimääräisesti tarpeeksi yöunta
- täydellinen tympääntyminen vanhemmuuteen
- toivottomuus
- haluaisit vain maata sängyssä
- lapsiin kohdistuva emotionaalinen etääntyminen
- kokemus, että oma vanhemmuus ei ole yhtä hyvää kuin ennen
- jatkuva unohtelu
- arjen pienet velvollisuudet väsyttävät, uuvuttavat ja tuntuvat vaikeilta ja pienetkin vastoinkäymiset tuntuvat suurilta
- jatkuva ärsyyntyminen
- et enää hymyile tai naura
- tunnet koko maailman taakan harteillasi
- ongelmat ruoansulatuksessa tai ruokahalussa
- raju yhtäkkinen laihtuminen tai painonnousu
- laiminlyöt omaa hygieniaasi
- tunnet jatkuvasti vahvistuvaa ristiriitaa toivomasi äitiyden ja äitiyden todellisuuden välillä
- tunteiden voimakas ailahtelu ja tunneherkkyys – päivittäinen huutaminen ja raivostuminen lapsille
- kun tunnet päivittäisiä voimakkaita vihantunteita
- teet asiat automaatiolla ja päivästäsi (muististasi) katoaa hetkiä
- et tunne enää elämäniloa
- kaikilla muilla tuntuu olevan helpompaa
Uupunut kehittää puolustusmekanismeja, selviytymismalleja ja hallintakeinoja
Uupumusta ei aina huomaa ajoissa. Tai sitten huomaa, mutta sen kieltää itseltään. Sillä onhan äidin nyt vain jaksettava?
Yhteiskuntamme on myös perinteisesti korostanut sisun ja yksin pärjäämisen merkitystä. Suomalainen ei hevillä pyydä apua. Äitimyytti ei auta asiaa.
Ihminen on kuitenkin kekseliäs olento, sillä ihminen keksii itselleen erilaisia selviytymisvälineitä vaikeisiin tilanteisiin.
Usein ne kuitenkin toimivat vain jonkin aikaa ollen kuin laastari märkivälle avohaavalle.
Selviytymiskeinoja saattavat olla ylenpalttinen ja loputon touhuaminen, asioiden ja faktojen kieltäminen tai niiden välttely, erilaiset riippuvuudet kuten päihteet tai someaddiktio, edellä mainittu emotionaalinen etääntyminen muista ihmisistä ja muiden syyttely.
Yhtälailla hallitsematon shoppailu verkkokaupoissa lasten mentyä nukkumaan tai vaikkapa jatkuva pakkomielinen ongelman etsiminen jostain aivan muualta kuin omasta perheestä voivat kieliä ongelman välttelystä.
Kiitollisuus on positiivinen asia, mutta sekin voi kääntyä helposti toksiseksi positiivisuudeksi jos se estää apua aidosti tarvitsevaa ihmistä hakeutumaan avun pariin.
On hyvä osata olla kiitollinen niistä asioita, jotka ovat hyvin.
Mutta kiitollisuus ei kuitenkaan poista tosielämän ongelmia, surua tai uupumusta. Kiitollisuus ei auta uupunutta mäessä.
Jos kehotetaan yhä uudestaan olemaan kiitollinen niistä asioista, jotka ovat hyvin, uupunut ei välttämättä uskalla enää avautua aidoista ja akuuteista ongelmistaan.
Ongelmavyyhti lähtee ratkeamaan vasta, kun uupunut ja puoliso tunnistavat ja tunnustavat tilanteen ja sopivat yhteisistä askeleista parempaan.
Jos voimavarat eivät riitä, puoliso tai ystävä voi etsiä uupuneelle ammattiapua.

Mikä avuksi uupumuksen ennaltaehkäisyyn?
- Itsemyötätunnon ja armollisuuden opettelu niin itseä kuin muita kohtaan
- Suorittamisesta luopuminen
- Ymmärrys, että tämän hetken ylittäminen kunnialla riittää
- Positiivinen psykologia ja ratkaisukeskeinen terapia
- Tunteiden rehellinen kohtaaminen ja omien tunnelukkojen ymmärtäminen
- Tunteista irtipäästämisen taito
- Arjen tarkastelu: mikä vie eniten voimia, mikä on turhaa tai mitä voisi delegoida tai deletoida?
- Sen ajatuksen ymmärrys ja hyväksyntä, että kaikkea ei voi eikä tarvitse tehdä täydellisesti
- Luopuminen itsensä vertailusta muihin
- Liikunta ja ulkoilu
- Edes lyhyet tauot vanhemmuudesta
- Vertaistuki, rakkaat ja ystävät
- Terve kommunikaatio ja työnjako parisuhteessa
- Konkreettinen apu esimerkiksi siivouksessa, lastenhoidossa, kaupassakäynnissä jne. Kaikkea ei tarvitse eikä pidäkään joutua tekemään yksin!
- Opettele sanomaan EI
- Sometauko voi tehdä hyvää
- Uskalla päästää irti asioista, jotka vievät voimia mutta eivät ole välttämättömiä
- Pidä huolta itsestäsi
- Tarvittaessa mene lääkäriin, saatat olla vakavasti masentunut
- Tarkista ferritiinin tasosi- raudanpuute voi aiheuttaa syvää väsymystä ja se on erittäin yleistä synnyttäneillä ja imettävillä äideillä. Älä kuitenkaan käytä rautalisää aiheetta!
- Vaikka mieli tekisi, älä tietoisesti eristäydy rakkaista ja tärkeistä ihmisistä
- Pyri pitämään huolta jonkinlaisesta järkevästä päivärytmistä
- Hakeudu tietoisesti kauneuden ja sinulle iloa tuottavien asioiden pariin. Oli se sitten aikakauslehti, sinulle mieluinen ohjelma, terveellinen herkku, hyvä ystävä, lempihajuvetesi, lähimetsä, kukkakimppu aivan itselle, hyvä kirja, iloa tuottava musiikki ja tanssi, kakkupala, toisen ihmisen läheisyys tai vaikkapa käsityöt.
- Klisee ”mikään ei kestä ikuisesti” on pannukakkuakin latteampi mutta myös totta. Lapset eivät ole ikuisesti pieniä. Hae toivoa tuosta ajatuksesta mutta hanki myös konkreettista apua tarvittaessa.
- Lasten laittaminen päivähoitoon tai eskariin voi auttaa
- Sopiva mielialalääkitys on joskus tarpeen
- Imetyksen lopettaminenkin saattaa helpottaa arkea
- Itsetutkiskelu: mitä minä tarvitsen tässä hetkessä?
- Pienten päivittäisten askelten laskeminen voitoksi!
- Jooga, meditaatio ja mindfulness auttavat rauhoittumaan
- Omien/puolison/perheen haitallisten toimintamallien tunnistaminen ja niiden tietoinen muuttaminen
- Yksi pieni askel kerrallaan eteneminen: norsukin syödään pala kerrallaan.
- Pidä aina oma ja lasten terveys ja hyvinvointi etusijalla, vaikka se vaatisi tiukkojakin päätöksiä<3

Mistä apua uupuneelle?
- Oma neuvola
- Kaupunkien ja kuntien sosiaalineuvonta, lastensuojelu ja kotipalvelu
- Tukiperheet
- Terveyskeskukset ja erikoissairaanhoito
- Työterveyshoitaja, psykologi, psykoterapia, lääkäri
- Jos kuulut kirkkoon, voit kysyä keskusteluapua myös omasta seurakunnastasi.
Muuta:
Katso tämä Ihmemutsin video uupumuksensa taustasta:
Katso myös Ensi-ja turvakotien liiton verkkosivuilta
Kurkkaa erään työssäkäyvän perheenäidin arkeen:
Ylen toimittaja kuvasi kiireistä perheenäidin elämäänsä ja pyysi apukonsteja ammattilaisilta.
Rehellinen ja helposti lähestyttävä kirjoitus, josta uupunut saa vertaistukea, konkreettisia ohjeita ja toimintakehotteen, mitä tehdä, jos huomaa olevansa uupunut. Ylipäätään tärkeä asia tuoda esille äitien uupumusta, siinä on vielä nykyäänkin niin paljon hallittavaa ja tehtävää! Video täydentää hienosti kirjoitusta ❤️. Erityisesti kiinnitti huomiota tarpeeksi lyhyet kappaleet ja helposti luettava teksti, kiitos!
Hei Minna!
Lämmin kiitos kommentistasi:) Hienoa kuulla, että koit artikkelin hyödylliseksi ja luettavuuskin oli kohdillaan. Äitien uupumus on tosiaan yleinen ilmiö, jota ei tulisi ohittaa henkilökohtaisella tai yhteiskunnallisellakaan tasolla. Onneksi apua on saatavilla:)