Jokainen tarvitsee elämäänsä jotakin, minkä vuoksi jaksaa teenpäin. Motivoivan tavoitteen, tarkoituksen tai merkityksellisyyden tunteen.
Perhe ja työ antavat kyllä syyn herätä aamuisin ja luovat rungon päivälle.
Mutta entäs äiti itse?
Mikä äitiä motivoi ja millaisia haaveita ja tavoitteita äidillä on?
Elämä on mutkia täynnä
Elämä ei aina mene niin kuin haaveilisi, vaan matkalle tulee mutkia ja yllätyksiä tapahtuu. Joskus on hyvä olla kuin lastu lainehilla ja antaa virran viedä.
Toisinaan taas vaaditaan tiukkaa päättäväisyyttä.
On turha murehtia asioista, joihin ei voi vaikuttaa. Mutta niissä, joihin voit, kannattaa taistella ja pitää puolensa.
Omien arvojen ja haaveiden kirkastaminen silloin tällöin tekee hyvää. Voit aloittaa kysymällä itseltäsi:
- Elänkö haluamaani elämää?
- Mihin olen menossa?
- Tuntuuko elämä suorittamiselta vai mahtuuko päivääni myös onnistumisen, ilon ja merkityksellisyyden hetkiä?
Mistä elämän tarkoitus löytyy?
Ihmisen pyrkimys ymmärtää elämää ja löytää sille tarkoitus lienee ajaton. Haluamme tietää, miksi olemme täällä. Yleensä haluamme myös pyrkiä parempaan ja kehittyä.
Jos ihmisellä ei olisi ollut tätä jatkuvaa pyrkimystä parempaan, meillä tuskin olisikaan autoja, sähköä tai kuuraketteja.
Usein tähän pyrkimyksen liittyy myös halu ymmärtää itseään ja tulla parhaaksi mahdolliseksi versioksi itsestään.
Tietoinen, mutta hetkessä elävä ja seesteisen tyydyttynyt olotila jää monella vain haaveeksi. On myös tiedostettava, että kaikkea emme voi ymmärtää, sillä kaikki ei ole selitettävissä.
Aiheesta voi myös pilailla. Jos olet katsonut Frendejä, sinulle saattaa olla tuttu Rossin päähänpinttymä sanasta unagi. Hänen mukaansa se merkitsee ehdotonta läsnäoloa ja tietoisuutta ja siten valmiutta ja vireyttä mihin vain uhkaavaan vaaraan tai tilanteeseen.
Monica ja Rachel ovat kuitenkin toista mieltä. He osoittavat Rossille unagin merkitsevän ankeriaasta valmistettua ateriaa, eräänlaista sushia.
Mitä Ross luulee sen tarkoittavan…Kuva Imgur.
…ja mitä se oikeasti on. Kuva Imgur.
Oli niin tai näin, Rossin pyrkimys etsiä korkeampaa tietoisuuden tasoa on sekä inhimillistä että ihailtavaa.
Myös pyrkimys kuulua johonkin viiteryhmään on ihmiselle luontainen.
Kuitenkin meille on tärkeää myös päästä toteuttamaan omaa yksilöllistä tarkoitustamme. Äitiys tai vanhemmuus on toki tärkeä pesti, mutta useimmille se pelkästään ei riitä.
Ikigai ja kintsugi
Tässä postauksessa lähestyn elämän merkityksellisyyttä kahden japanilaisen käsitteen, ikigai ja kintsugi, kautta.
Ikigai
Wikipedian mukaan ikigai viittaa johonkin asiaan, joka antaa meille merkityksellisyyden tunteen tai syyn elää. Sana koostuu kahdesta osasta: iki eli elämä ja kai eli omien odotusten ja toiveiden toteuttaminen.
Terve.fi kirjoittaa, että yksinkertaisimmillaan ikigai tarkoittaa syytä elää. Jokaisella meillä on jokin syy elää. Yksille tämä syy on voinut olla aina selkeänä mielessä.
Toiset taas eivät ehkä ikinä sitä löydä.
Useimmiten tuo tarkoitus kuitenkin on jossain sisimmässämme. Joskus sen löytäminen vain kaipaa vähän enemmän kaivelua.
Jotta ikigai ei kuulostaisi ainoastaan puurtamiselta, on syytä selittää, että ranskalaisten joie de vivre – elämänilo kuvaa sitä paremmin. Sillä elämässähän tulee olla myös iloa ja hauskuutta.
Ikigain ei olekaan tarkoitus tuntua ikävältä puurtamiselta. Saatat olla valtavan hyvä työssäsi, mutta et silti saa siitä mitään tai joka päivä ahdistaa. Silloin työsi ei ole täyttänyt ikigaitasi.
Oman elämäsi merkityksestä
Ja nyt päästäänkin tämän blogin olemassaolon juurisyyhyn. Jotta voisit hyvin ja kokisit merkityksellisyyttä ja tyytyväisyyttä elämässäsi, sinun on pystyttävä toteuttamaan omia toiveita ja unelmiasi elämässä.
On ihan ok elää ”nätisti” ja muiden odotusten mukaan.
Väittäisin silti, että sillä tyylillä ei pitkälle pötkitä. Jossain vaiheessa tukahdetut toiveesi ja haaveesi pyrkivät ulos.
Tästä kertovat esimerkiksi jatkuva vihaisuus, suru, masennus, ahdistus ja tunne siitä, että joku muu ohjailee elämääsi. Ulospäin kaikki voi näyttää olevan täydellisesti mutta sisäisesti voit huonosti.
Olet kuin marionetti, jonka naruja vetelee joku muu jostakin.
Mikään ei tunnu miltään, nauru on kadonnut ja elämä on suorittamista.
Olemassaolon sietämätön keveys
Olemassaolon tarkoitusta on etsitty kenties yhtä kauan kuin olemme olleet olemassa. Yksiselitteistä vastausta tuskin löytyy.
Yhdelle se on rakkaus, toiselle muiden palveleminen, kolmannelle elää elämä täysillä ja ilman katumusta.
Selvää on, että jokaisen aika maan päällä on rajattu. Joten jos sinulla on mahdollisuus vaikuttaa siihen, elätkö elämäsi kärvistellen vaiko omaa totuuttasi eläen, itse valitsisin jälkimmäisen.
Englanninkielinen idiomi marching to the beat of your own drum kuvaa asiaa hienosti.
Henkilö, joka marssii oman rumpunsa tahtiin ei välitä ympäristön ryhmäpaineesta tai odotuksista, muiden mielipiteistä tai pahennuksesta. Hän tekee, mikä hänelle on oikein, toki muita vahingoittamatta.
Voitaisiin kai puhua oman intuition seuraamisesta. Vaatiikin rohkeutta olla erilainen. Vaatii rohkeutta olla oma itsensä.
Mistä ikigai koostuu?
Palataan takaisin ikigaihin. Voiko se todellakin auttaa löytämään oman elämäsi tarkoituksen?
Ikigaita etsivän kannattaa kysyä itseltään 4 kysymystä:
- Mitä rakastat? = INTOHIMO
- Mitä maailmassa tarvitaan? =KUTSUMUS
- Mitä tekemällä voit ansaita rahaa?=ELÄMÄNTEHTÄVÄ
- Missä olet hyvä? =OSAAMINEN
Kun selvität vastauksen näihin neljään kysymykseen, olet jo lähempänä omaa tarkoitustasi. Ikigain pitäisi löytyä jostakin näiden kaikkien neljän kysymyksen toisiinsa limittyvältä alueelta, jossa yhdistyvät intohimo, kutsumus, elämäntehtävä ja osaaminen.
Ota kuitenkin huomioon, että kaikkien neljän kriteerin tulee täyttyä. Muutoin ikigai jää vajaaksi.
Jos esimerkiksi rakastat jutella ihmisten kanssa, tienaat palkkasi kaupan kassalla, olet hyvä siinä ja sinua tarvitaan MUTTA et pidä juuri kassatyöskentelystä, ikigaisi ei täyty.
Tai sitten rakastat yli kaiken maalata maisematauluja ja olet siinä erittäin hyvä mutta kysyntää ei ole. Tällöin ikigaisi ei ainakaan kaupallisessa mielessä toteudu.
Toki siinä ei ole mitään vikaa, että nautit maalaamisesta täysin sydämin ihan vain omaksi iloksesi ja ansaitset leipäsi muualla. Mutta ikigaiksi maalaamisesta ei siis tässä muodossa ole.
Jos olet alueella, jossa ainoastaan kaksi neljästä kriteeristä täyttyy, ikigaistasi puuttuu aina jokin seuraavista tekijöistä: intohimo, merkityksellisyydentunne, ansaitsemismahdollisuus tai osaaminen. Ikigaissa yhdistyvät nuo kaikki.
Onnellisimmat ikigainsa löytäneet elävätkin intohimoisesti ja menestyksekkäästi omaa kutsumustaan ja elämäntehtäväänsä toteuttaen.
He saavat käyttää omaa osaamistaan ja työskentely ei tunnu työltä, sillä se on heidän sydämentehtävänsä. Raha ei myöskään ole heille tärkeintä – vaan oman kutsumuksen löytäminen on.
Bloggaaja Virve Fredman on kirjoittanut oman ikigainsa etsimisestä blogissaan. Voit lukea lisää täältä
Täällä voit tehdä maksuttoman englanninkielisen testin löytääksesi helpommin oman ikigaisi
Ikigain säännöt
Terve.fi listaa artikkelissaan Japanin pitkäikäisimmän saaren Okinawan asukkaiden vinkkejä pitkään ja hyvinvoivaan, usein ikigaita noudattavaan elämään. Nostan tässä muutamia sääntöjä, voit lukea koko jutun täältä.
- Pidä koti siistinä
- Vältä kiirettä
- Älä syö itseäsi ähkyyn
- Tee mitä rakastat – äläkä lopeta edes eläkkeellä
- Liiku ja meditoi
- Vietä aikaa luonnossa
- Ole kiitollinen ja elä hetkessä
- Resilienssi – vaikka kaatuisit seitsemän kertaa, nouse ylös kahdeksan.
Kintsugi – saako rikkinäisestä enää ehjää?
Kuten aikaisemmin todettu, elämä voi yllättää suuntaan ja toiseen. Ihmiseen voi tulla säröjä aikaisemmista kokemuksista ja tapahtumista.
Usein nämä takaiskut myös opettavat meille kaikkein eniten.
Japanista kotoisin olevan kintsugi-filosofian mukaan rikkinäisyyttä ei tarvitse piilotella. Päinvastoin rikkoutuneen esineen arvoa korotetaan korjaamalla se kullalla.
Esimerkiksi lattialla tippunut ja särkynyt kulho palautetaan entistäkin isompaan arvoon yhdistämällä rikkoutuneet palaset toisiinsa kullalla.
Kintsugi-perinne näkee kauneutta siellä, missä muut eivät sitä välttämättä näe – keskeneräisessä ja rikkinäisessä.
Miksi emme voisi suhtautua myös elettyyn elämään ja kokemuksiin näin?
Tässäpä mehevä mielikuvaharjoituksen aihe:
Kun rikkoudumme jostakin kokemastamme, keräämme säröille menneet palaset yhteen ja palaamme entistä vahvempana.
Voimme samalla tuoda esiin jotain ainutlaatuista, joka parhaimmillaan toimii vertaistukena muille.
Kokemuksemme ja eletty elämämme ovat palasia, jotka yhdistyvät toisiinsa kullalla eli sekoituksella resilienssiä, elämänjanoa ja ikigaita.
Kun uskallamme rohkeasti näyttää myös särömme, olemmekin yhtäkkiä entistä ehompia ja kauniimpia.
Lue lisää kintsugista
Katso myös Ylen artikkeli aiheesta
Lopuksi
Mitä mieltä olit tästä postauksesta? Olisi kiva kuulla juuri sinun mielipiteesi!
