Kävin kerran epämukavuusalueellani – enkä tykännyt siitä! Eli asiaa uuden oppimisesta

”TOUH!” huudahtaisi Homer Simpson tällä hetkellä, jos olisi minä.

Omasta tutusta boksista ulos astuminen ei ole aina helppoa.

Aina uuden oppiminen ei suju itsestään.

Vaikka syleilet muutosta avosylin ja rohkeana, uuden oppiminen voi ainakin alkuun tuntua takeltelevalta, väärältä ja epämukavalta.

Vaikka seuraisitkin sydäntäsi ja intuitiotasi.

Niin sanottu uusi alku vaatii rohkeuden ja itseluottamuksen lisäksi myös sitä kuuluisaa epämukavuusalueelle menemistä.

Aikuisen elämään kuuluu epämiellyttävienkin asioiden tekeminen ainakin silloin tällöin.

Mutta kuuluuko oppimisen tuntua epämukavalta ja voiko uuden opettelun polulla jotenkin oikaista?

Elämänmuutos ja pelko

Muutos voi pelottaa vaikka kyseessä olisi kauan toivottu ja odotettu asia.

Onko tämä sinullekin tuttua: olet vuosikausia odottanut ja toivonut jonkin asian toteutumista elämässäsi.

Nyt, kun sen aika viimein koittaa, haluaisitkin vain kääntyä kannoillasi takaisin tuttuun ja turvalliseen (joskin tyydyttämättömään) elämääsi?

Miksi?

Ainakin seuraavat syyt voivat vaikuttaa haluun olla kohtaamatta uutta:

• Koska vanha ja tuttu on helpompaa, tunnet reitin ja osaat kaiken jo valmiiksi

• koska sinua pelottaa, mitä kaikkea uutta ja upeaa kohdallasi voi tapahtua – saatat jopa tiedostamattasi ajatella, että et olekaan tämän upean muutoksen arvoinen!

• ehkä koet, että avatessasi uuden oven toinen, vielä houkuttelevampi tarjous sulkeutuu eli FOBO=Fear of better options

• egosi tai vanhat uskomuksesi itsestäsi pistävät vastaan

• sanomalla kyllä muutokselle sanot yleensä ei jollekin muulle – oli se sitten puoliso, lähipiiri, jokin toinen haaveesi tai vaikkapa paperilla hyvältä näyttävä työtarjous, jota sinun ”PITÄISI” haluta tämän toteutuvan unelmasi sijaan
• vastuun ottaminen omasta valinnasta kauhistuttaa

• Keksitkö sinä muita syitä?

Lue myös tämä postaukseni: Pelko – miten löytää rohkeus ja uskallus kun pelottaa?

Uuden oppiminen ja epämukavuusalue

Tässä postauksessa pohdiskelen uuden oppimista ja epämukavuusalueelle menemistä.

Käymme pikaisesti läpi Lev Vygotskyn oppimismallia ja epämukavuusalueen merkitystä. Lisäksi annan lopuksi vinkkejä, miten voit tehostaa oppimistasi.

Omalla kohdallani uuden oppiminen ja sen vaatima epämukavuusalueelle meneminen tarkoittaa tässä tapauksessa uuden ammatin opiskelua ja töihin ryhtymistä melko nopealla aikataululla.

Sinun kohdallasi uuden opettelu voi toki olla mitä tahansa muuta kuten ero puolisosta ja uuden arjen opettelu tai vaikkapa uuden lapsen syntymä ja sen vaikutukset perhedynamiikkaan. Uuden harrastuksen opettelu tai ammatillisen pätevyyden kasvattaminen vaativat myös uuteen heittäytymistä.

Uuden oppiminen voi aiheuttaa myös monenlaisia tunteita.

Tunteiden vuoristorata

Kuluneina viikkoina tunteeni uuden edessä ovat vaihdelleet laidasta laitaan. Olen kokenut kaikkia seuraavia:

• onni, innostus ja jopa euforia uudesta seikkailusta ja elämänmuutoksesta

• vahva itseluottamus omiin taitoihin ja kykyyni oppia täysin itselleni uutta asiaa

• notkahdus epätoivon alhoon, kun ollaan menty syvälle epämukavuusalueelleni (flashback kouluaikojen matikantunneilta, kun yritin kaikkeni enkä vain tajunnut – terveisiä matikan opeille;)

• riittämättömyyden tunne

• uteliaisuus

• parhaani tekeminen ja itseni ylittäminen

• parhaani tekeminen ja epäonnistuminen

• kärsimättömyys uuden edessä – haluaisin jo olla valmis

• kiitollisuus uudesta mahdollisuudesta

• kiitollisuus parhaasta ryhmästä ja tiimistä

• yksinäisyys: jokaisen kehityspolku on yksilöllinen, vaikka tiimi olisi kuinka loistava ja auttaisi aina tarvittaessa

• nöyrtyminen: taas joudun pyytämään apua (suorittajaluonteelle vaikeaa)

• ymmärys, että en tule ikinä valmiiksi vaan aihe vaatii jatkuvaa opiskelua: tämä aiheuttaa sekä ajoittaista epätoivoa että helpotuksen huokauksen: vika ei olekaan minussa, kun en osaa heti kaikkea!

Käyhän kurkkaamassa myös tämä kirjoitukseni, jolla lisäät pystyvyyden tunnettasi: Bosslady, vahva nainen ja röyhkeä nainen

Lev Vygotsky ja mukavuusalue

Psykologi Lev Vygotskyn aikanaan kehittämä oppimisaluemalli esittää, kuinka meidän on haastettava itseämme oppiaksemme uutta.

Liian pitkälle viedystä epämukavuusalueelle menemisestä ei toisaalta ole hyötyä, sillä silloin hämmennyt, hätäännyt ja ahdistut.

Toisaalta taas ikuinen mukavuusalueella oleminenkaan ei ole hyödyksi, jos aidosti haluat oppia jotain uutta.

Oppiminen vaatii siis ainakin jossain määrin oman mukavuusalueen ulkopuolelle astumista.

Lähde

Kuvittele vaikkapa seuraava esimerkki:

Olet aina säästänyt uskollisesti rahaa pankkitilille. Viime aikoina olet kuitenkin lukenut lehdistä, että pankkitilille säästäminen ei kannata alhaisen koron ja korkean inflaation vuoksi.

Et ole ikinä sijoittanut etkä haluaisi aloittaa. Kuitenkin haluat saada rahasi tuottamaan. Jos et ikinä uskalla tutustua sijoittamiseen (vaikka se pelottaisikin), et luultavasti ikinä tule tienaamaan rahaa sijoittamalla.

Tässä tapauksessa sinun on tehtävä valinta: hyppäätkö rohkeasti ja opiskelet askel askeleelta sijoittamista vai jatkatko samaan malliin?

Valinta on sinun.

Pankkitilille säästäminen kuvastaa tässä tapauksessa mukavuusalueella pysymistä ja sijoittaminen epämukavuusalueelle menemistä ja uuden oppimista.

Disclaimer: Yllä olevaa esimerkkiä ei pidä tulkita sijoitusneuvona vaan on valittu esimerkinomaisesti. Kaikenlaiseen sijoittamiseen liittyy aina omat riskinsä ja jokainen tehköön omat päätöksensä aloittaa tai jättää aloittamatta.

Vygotskyn malli on yksinkertainen. Ympyrän keskellä on mukavuusalue. Siitä seuraavalla kehällä sijaitsee epämukavuusalue ja ulommainen kehä taas on alue, jolla jo hätäännytään, koska ollaan niin kaukana mukavuusalueesta.

Alla on oma versioni Vygotskyn alkuperäisestä mallista:

Tiivistettynä, mukavuusalueella olet omimmillasi. Oppimisalueella taas kasvat ja opit. Panikointialueella oleminen voi tuntua tuskalliselta ja oppimisesta tulee erittäin vaikeaa.

Ota huomioon, että mukavuusalueellasi oleminen ei ole huono asia. Siellä teet asioita, joissa olet jo valmiiksi hyvä, saat asioita aikaiseksi, osaat asettaa rajoja, reflektoida asioita, opettaakin. Siellä myös lataudut ja lepäät. Asiat sujuvat.

Toisaalta taas jos ikuisesti pysyttelet vain ja ainoastaan mukavuusalueellasi, uusien asioiden oppiminen hidastuu. Ihminen tarvitsee myös haasteita.

Uuden oppimiseen liittyy myös riskinsä; et välttämättä opi asiaa kerralla tai oppimiseen kuuluu myös vaikeita vaiheita. Ylitetyt esteet tekevät kuitenkin oppimisesta palkitsevaa.

Oppimisaluetta kutsutaan myös kasvualueeksi, sillä siellä opit ja kasvat ihmisenä. Jo opittuja taitojasi testataan ja venytetään, jolloin opit uusia taitoja. Tässä kasvun alueella on tärkeää pysyä positiivisena ja luottaa prosessiin.

Muista, että uuden oppiminen on nimenomaan prosessi, johon kuuluvat myös erilaiset kirjavat tunteet ja vaiheet. Et voi oppia juoksemaan, ennen kuin opit kävelemään.

Oleellista on myös olla utelias, kysyä ”tyhmiäkin” kysymyksiä ja ottaa harkittuja riskejä.

Aina on mahdollista epäonnistua, mutta ilman rajan yli astumista ei voi myöskään edetä. On myös hyvä pitää mielessä pitkän tähtäimen tavoite: miksi opiskelen tätä asiaa? Miten sen oppiminen edistää elämääni?

Kuten pieni määrä stressiä voi olla positiivinen asia tuottavuuden kannalta, myös kohtuullinen määrä paineita onnistua voi olla hyväksi, sillä se saa sinut yrittämään enemmän.

Toisaalta taas liian suuret paineet voivat romahduttaa koko oppimisprosessin ja motivaation.

Mitä enemmän vietät aikaa oppimisalueella, sitä todennäköisimmin opit uusia taitoja. Jossain vaiheessa huomaat, että entisestä epämukavuusalueesta onkin tullut mukavuusaluetta.

Mitä sitten teet? No opettelet uusia taitoja, tietysti! Elämä on jatkuvaa uuden opettelua.

Itse pidän ajatuksesta, että voimme aina kehittää itseämme niin henkisesti kuin fyysisestikin. Emme tule ikinä valmiiksi.

Omia arvoja, uskomuksia, tapoja ja toimintamalleja on hyvä tuulettaa aina silloin tällöin: miksi toimin niin kuin toimin? Mihin ajatukseni ja asenteeni tiettyä asiaa kohtaan perustuvat? Mitä jos muuttaisikinkin yhden päivittäisen tapani toiseksi, mitä tapahtuisi?

Panikointialueella olet jo kaukana oppimisalueesta. Asiat tuntuvat tuskallisilta ja käsittämättömiltäkin. Ero kasvualueeseen on se, että ei ole järjenmukaisesti todennäköistä, että oppisit panikointialueen asioita. Stressin määrä on valtava, paineet ovat kovat ja vaatimukset ovat kohtuuttomia.

Esimerkki:

Kuvitellaan vaikka peräkylän mummo, jonka odotetaan koodaavan monimutkaisia komentoja, vaikka hän ei ole ikinä käyttänyt edes tietokonetta.

Seurauksena liian suurista vaatimuksista motivaatiosi laskee kuin lehmänhäntä. Kokemus on niin huono, ettet enää ikinä halua palata asian pariin. Ei edistä oppimista, vai mitä?

Toisaalta, jos onnistut saamaan juuri oikeaa tukea asian oppimiselle ja tavoite on haasteellisuudestaan huolimatta realistinen sinun taitotasoosi suhteutettuna, panikointialueellakin voi onnistua.

Kasvualueellakin voi tapahtua hetkittäistä panikointia.

On hyvä huomata, että vaikka uuden oppiminen vaatii jossain määrin epämukavuusalueelle menemistä, oppiminen voi silti olla hauskaa.

Toinen hyvä pointti on, että oppimisprosessiin kuuluvat myös ajoittaiset kompastumiset, virheet ja uudelleen aloittaminen. Sitä kutsutaan oppimiseksi juuri sen takia, että ensimmäisellä kerralla et vielä tee asioita täysin oikein.

Älä siis pelkää virheitä. Luota prosessiin ja siihen, että itse asiassa epäonnistuminen on avain oppimiseen.

Lähde

Miten voit edistää uuden oppimista?

Jokainen haluaa joskus vähän nopeuttaa uuden oppimisen prosessia.

Mitä siis voit tehdä, jotta oppiminen tapahtuisi mahdollisimman mutkattomasti?

Mindtools-sivusto antaa seuraavia neuvoja:

• luota kykyysi oppia

• luota heihin, jotka sinua opastavat

• psykologinen turvallisuus on olennaista, jotta oppimiselle syntyy turvallinen ja viihtyisä ympäristö.

Psykologinen turvallisuus on tiivistettynä sitä, että ryhmässä vallitsee hyvä ja turvallinen tunnelma, jossa virheitä ja tyhmiä kysymyksiäkään ei tarvitse pelätä.

Toisia kannustetaan ja ideoita ei tyrmätä. Jokaiselle sallitaan puheenvuoroja. Katso lisää psykologisesta turvallisuudesta täältä

• pidä yllä motivaatiota ja positiivista asennetta. Resilienssillä eli käytännössä suomalaisella sisulla on tässä tärkeä rooli.

• Uuden asian kytkeminen omaan mukavuusalueeseen voi helpottaa oppimista. Esimerkiksi, jos opettelet uutta kieltä, saatat löytää kielestä yhtymäkohtia jo osaamaasi kieleen. Rinnastukset ja yhtymäkohdat voivat auttaa hahmottamaan uuttakin asiaa selkeämmin.

• Älä pelkää käyttää hyväksesi mentoreita ja tukihenkilöitä. He ovat olemassa sinua varten. Kaikkea ei tarvitse tehdä yksin ja pyörää ei tarvitse keksiä uudelleen. Valmentajalta saat myös arvokasta palautetta edistymisestäsi. Palautteen pyytäminen onkin ensiarvoisen tärkeää.

• Ryhmässä opiskelu edistää oppimista: asioita pallotellaan edes takaisin ja esille tulee kysymyksiä ja näkökohtia, joita et välttämättä itse olisi tullut ajatelleeksi. Saat käyttöösi vinkkejä ja arvokkaita toimintamalleja. Jos opiskelet tiettyä asiaa täysin omatoimisesti, yritä löytää tukiryhmiä somesta.

Lähde

• Muistathan myös palkita itsesi edistymisestä!

”Piipahda, älä tee pesää”

Hyvä Terveys-lehden artikkelissa Uskalla astua ulos laatikostasi kirjoitetaan epämukavuusalueelle menemisen merkityksestä.

Siellä epämukavuusalue määritellään seuraavasti:

”Epämukavuusalue on epätieteellinen käsite, jolla tarkoitetaan asioita, jotka koetaan epämiellyttäviksi joko niihin liittyvien pelkojen, epävarmuuden, riittämättömyyden tai jonkin muun ikävän tunteen vuoksi. Juuri näiden tuntemusten kohtaaminen on uuden oppimisen edellytys.”

Lähde

Samassa artikkelissa haastatellaan psykologian tohtori Esa Nordlingia, jonka mukaan jokaisen epämukavuusalue on yksilöllinen riippuen muun muassa persoonallisuudesta, kokemuksista sekä arvioimastamme taitotasosta.

Jos koet jo valmiiksi jonkin asian vaikeaksi, lähdet tuskin asiaa yrittämään.

Psykiatrian erikoislääkäri ja psykoterapeutti Ben Furman taas muistuttaa, että mitä enemmän hyötyä opittavasta asiasta meille on, sitä suurempi on motivaatiokin.

Pääpalkinto kannattaa siis palauttaa mieliin tasaisin ajoin, jotta mindsettisi pysyy hedelmällisenä oppimiselle.

Uusi ja epämukava asia voi pelottaa, eikä siihen välttämättä halua ryhtyä vaikka tietäisi asian olevan omaksi hyödyksesi. Ihmiset ovat myös erilaisia, yksi ottaa riskejä eikä kaihda uutta. Toinen varmistelee jokaisen matkan askeleen, ennen kuin ryhtyy toimeen.

Molemmat ihmistyypit voivat kokea takaiskuja ja pettymyksiä. Oleellista onkin, miten epäonnistumisiin suhtautuu. Ottaako epäonnistumisen oppina vai luovuttaako heti yhden kokeilun jälkeen?

Tarkoitus ei kuitenkaan ole olla epämukavuusalueella jatkuvasti. Kuten Nordling artikkelissa toteaakin, epämukavuusalueella kannattaa piipahtaa mutta sinne ei saa jäädä asumaan.

Pitkittynyt epämukavuusalueella oleminen kuormittaa liikaa ja seurauksena voi olla psyykkinen pahoinvointi ja loppuunpalaminen.

Parhaimmillaan epämukavuusalueelle uskaltautuminen johtaa kuitenkin itsensä ylittämiseen, itsetunnon kasvuun ja innostukseen uuden edessä.

Älä siis pelkää muutosta mutta samaan aikaan ole itsellesi armollinen.

Katso koko artikkeli

Mitä pidit tästä kirjoituksesta? Muistathan jakaa postauksen myös ystävällesi, mikäli koit sen hyödylliseksi:)

Kerro ihmeessä myös oma mielipiteesi kommenteissa!

Lähteet:

https://www.mindtools.com/pages/article/learning-zone-model.htm

https://duunitori.fi/tyoelama/psykologinen-turvallisuus-johtaminen

https://www.hyvaterveys.fi/artikkeli/mieli/uskalla_ulos_laatikostasi