Kuulutko sinä niihin onnekkaisiin, jotka ovat aina tienneet, mitä haluavat tehdä ”isona”?
Kenties tiesit jo pikkutyttönä, että haluat opettajaksi ja sitten ryhdyit sellaiseksi?
Sitten on meitä, jotka eivät oikeastaan ikinä ole tienneet, mitä haluavat. On tullut kenties kokeiltua mitä ihmeellisempiä töitä laidasta laitaan, eikä sitä oikeaa ole vieläkään löytynyt.
Kun soppaan lisätään vielä vuosi, muutama kotiäitinä, voi oma ammatillinen identiteetti olla täysin hämärän peitossa.
Mikä sinusta tulee isona?
Äitiys muuttaa naista ja väistämättä myös otetta ja suhtautumista työelämään.
- Voi olla, että ennen sinua kiinnostaneet ja motivoivat tehtävät eivät enää innostakaan.
- Kenties vanhaa työpaikkaasi ei enää syystä tai toisesta olekaan olemassa, kun olisi aika palata töihin.
- Ehkäpä uskallat viimein olla oma itsesi ja tehdä asioita, joita aivan itse olet valinnut. Välittämättä muiden mielipiteistä.
- Ehkä et kuitenkaan vielä tiedä, mitä se uusi ja jännittävä sinun kohdallasi voisi olla?
Tässä postauksessa käsittelen vapaamuotoisesti sitä, miten aloittaa uudelleen kotiäitivuosien jälkeen silloin kun:
- ei ole valmista työpaikkaa, johon palata
- et tiedä, mikä haluat olla isona
- olet valmis kokeilemaan avoimin mielin myös uusia juttuja
Aina oman paikan löytäminen tässä maailmassa ei mene suorimman reitin kautta. On mutkaa, umpikujaa ja totaalisia seinään törmäämisiäkin.
Tärkeintä tässäkin asiassa on oma motivaatio ja asenne. Kun nuo kaksi asiaa ovat kohdillaan, et voi lopulta olla onnistumatta!
Huomaathan, että koska jokaisen tausta, edellytykset ja kokemukset elämässä vaihtelevat, sinun näkemyksesi asioista voi erota siitä, mitä minä kirjoitan.
En ole myöskään auktoriteetti tässä asiassa, vaan kirjoitan asioista paljon omien kokemuksieni ja havaintojeni kautta.
Eri asiat toimivat eri ihmisillä ja jokaisen työllistymispolku on erilainen.
Ja näinhän sen pitääkin olla!
Kuulen mielelläni sinun näkemyksiäsi ja kokemuksiasi aiheesta, voit kertoa niistä postauksen kommenteissa. Kiitos:)
Sekatyöntekijän tunnustuksia ja oppimiskokemuksia
Kerronpa tähän väliin hieman itsestäni.
Olen filosofian maisteri, joka on toiminut suurimman osan aikuisiästään asiakaspalvelutehtävissä.
Enimmäkseen olen toiminut kuntosalin vastaanotossa mutta myös ruokakaupan kassalla, grillissä vääntämässä purilaisia, lahjatavarakaupan kassalla ja metsästys-ja kalastusmuseon asiakaspalvelijana.
Lisäksi olen tehnyt lyhyitä aineenopettajan sijaisuuksia. Olen ohjannut kahvakuulaa ja ollut it-tukihenkilönä.
Juuri tällä hetkellä opiskelen sisälogistiikkatyöntekijäksi eli varastotyöntekijäksi.
Mutkien täyttämällä matkallani olen oppinut itsestäni mm. seuraavia asioita:
- en ole teoreettinen ihminen vaan käytännön ihminen
- olen erilainen oppija
- olen fyysinen ihminen
- olen vaihtelunhaluinen, utelias ja tiedonjanoinen: minua kiinnostaa vähän kaikki mutta hirveän spesifisti ei oikein mikään
- minun täytyy oppia vetämään rajat jaksamiselleni myös työelämässä
- ihmiset ovat kiehtovia ja jokainen uusi ihminen, ammatti ja työpaikka on oppimismahdollisuus ja rikastaa elämää – mikään ei ole ikinä turhaa
Tuntuuko töihin paluu mahdottomalta ajatukselta äitiysvapaan jälkeen?
Ehkä inspiroidut tästä postauksestani: Kotiäidin paluu työelämään – en osaa enää mitään!
Millaista tarinaa kerrot itsestäsi itsellesi?
Koska luet tätä postausta, todennäköisesti olet joko jäämässä kotiin lasten kanssa, olet kotona lasten kanssa parhaillaan tai olet ollut sitä jossain vaiheessa lähimenneisyydessä.
Itse olin kotiäitinä noin neljä vuotta. Yhdelle neljä vuotta on lyhyt aika, toiselle pitkä.
Oli miten oli, on tutkittu tosiasia, että kotiäitivuodet voivat syödä ammatillista itsetuntoa ja etenemismahdollisuuksia eivätkä edistä naisen taloudellista tasapainoa.
Lue lisää asiasta Tilastokeskuksen sivuilta
Tuoreen perhevapaauudistuksen myötä tilanne kenties hiljalleen muuttuu ja perhevapaat jakautuvat tasaisemmin molempien vanhempien kesken. Tulokset jäävät nähtäväksi.
Loppujen lopuksi vanhemmuuden jakautumisessa on aina kyse jokaisen parin henkilökohtaisesta päätöksestä ja tahtotilasta.
Kotivuosien aikana rahaa on useimmiten käytössä vähemmän. Sen lisäksi kotona oleminen vaikuttaa paljon myös siihen, miten näet ja koet itsesi.
Piinkova uranainenkin voi huomata, että ei enää tunne itseään.
Tai jos vanha tuttu työtehtävä ei enää odotakaan sinua palatessasi työmaailmaan, voi olla uudelleen profiloitumisen paikka.
Saatat myös kaivata jotain aivan uutta.
Äitiys saattaa myös tuoda esiin vahvuutesi ja heikkoutesi. Henkilökohtaisesti voin todeta, että äitiys on ehdottomasti ollut vaikein ja opettavaisin työ, jota olen ikinä tehnyt. Samalla olen kuitenkin oppinut itsestäni valtavasti.
Se, että tunnet itsesi, tarpeesi, vahvuutesi ja rajasi on ensiarvoisen tärkeää: Kuka olet, mitä haluat, mitä osaat? Kaikki tuo määrittää, mihin olet menossa.
Koska varmasti haluat itse olla ohjaksissa, kenenkään muun mielipiteellä ei pitäisi loppujen lopuksi olla väliä.
Tietylle ammatilliselle polulle ei kannata ohjautua vain sen vuoksi, että: a) pidetään yllä kulissia, b) tehdään toiselle mieliksi tai c) ei nähdä muuta vaihtoehtoa.
Älä ikinä aliarvioi tai vähättele ketään, mitään ammattikuntaa, koulutusta tai kouluttamattomuutta.
Kohtaa ihmiset (myös itsesi) yksilöinä ja arvokkaina kokonaisuuksina kokemuksineen ja taustoineen. Jokainen työ ja yksilö on oppimismahdollisuus.
Reaktiosi asioihin kertovat eniten ennen kaikkea sinusta itsestäsi.
Millaista narratiivia siis kerrot itsellesi?
Kotiäitivuosina voi tuntua, että kaikki ”vanhan elämän” taito, kokemus ja pätevyys on valunut kuin kankkulan kaivoon.
Kun päivät kuluvat univajeessa pyllyä pyyhkien, ruokaa laittaen, leikkipuistossa tylsistyneenä seisten ja kylmää kahvia toistamiseen siemaillen on ymmärrettävää, että töihin fokusoituminen voi tuntua haastavalta, kaukaiselta tai jopa pelottavalta.
Narratiivi, jonka mukaan et osaa mitään, koska olet ollut ”vain” kotona, on virheellinen! Älä ikinä aseta itseäsi tiettyyn pikkuruiseen boksiin, joka rajoittaa luovuutta, mielikuvitusta ja motivaatiota.
Älä ikinä aliarvioi tai vähättele itseäsi äläkä anna kenenkään muun tehdä niin.
Miten löytää itsensä uudelleen? Kenties tästä postauksestani olisi apua: Miten löytää itsensä kun on hukassa omassa elämässään?
Mitä kotiäiti osaa?
Kuvitellaan vaikka, että olet ollut kotona neljän lapsen kanssa kuuden vuoden ajan.
Olet siis hyvin todennäköisesti organisoinut, ottanut vastuun ruoka-ja pyykkihuollosta sekä monihenkisen perheen logistiikasta.
Puhumattakaan siitä, että olet oppinut lokeroimaan ja priorisoimaan hoidettavia asioita niin mielessäsi kuin konkreettisestikin.
Olet johtanut ja toiminut esikuvana.
Mitä todennäköisimmin olet oppinut luovaksi ongelmanratkaisijaksi.
Olet tottunut nopeisiin käänteisiin etkä hätkähdä äkillisiäkään muutoksia.
Tiedät hoitavasi homman kotiin, koska se nyt vain on pakko.
Empatiataitosi on kehittynyt entisestään, sillä sisarukset nuhjivat toisiaan tämän tästä ja oletkin kokenut rauhanneuvottelija.
Osaat leikkiä hyvää poliisia ja pahaa poliisia aina tarvittaessa.
Et siedä hölynpölyä ja tehokkuus on toinen nimesi.
Vieläkö väität, ettet osaa mitään?
Äitiys opettaa valtavasti asioita, joita arvostetaan työelämässä. Lasten kanssa kotona käytät päivittäin mm. seuraavia pehmeitä arvoja ja taitoja:
- Esimiestaidot, kuten neuvottelukyky, johtaminen ja organisointi
- Ongelmanratkaisu
- Empatia
- Joustavuus ja luovuus muutostilanteissa
- Konfliktien ratkaisu
- Tiimityötaidot
Muita työpaikoilla arvostettavia pehmeitä taitoja ovat mm. itseluottamus, rohkeus, innostuneisuus, auttamishalu ja yhteistyökyky.
Kotiäiti, korosta pehmeitä arvoja työnhaussa!
Pehmeät arvot ja taidot ovat kullanarvoisia työelämässä. Hyville työntekijöille on aina tarvetta.
Loppujen lopuksi on kyse siitä, miten hyvin onnistut tuomaan nuo vahvuutesi esille persoonasi ja työkokemuksesi lisäksi.
Itsesi markkinointi, brändäyskin, voi helpottaa asiaa. Suomalaiset eivät ole tottuneet kehumaan itseään.
Perusteeton kerskailu tuskin auttaa työnhaussa, mutta ansaittu omien vahvuuksien tunnistaminen kertoo mahdolliselle työnantajalle, että tunnet itsesi ja myös seisot sanojesi takana.
CV:n viilaaminen ei ole kaikkein hauskinta hommaa. Kannustan silti miettimään, miten juuri sinä tuot parhaiten esille osaamisesi.
Jos varsinaista työkokemusta on vain vähän, oman persoonan, vahvuuksien ja harrastusten esiintuominen on entistä tärkeämpää. CV:n viilaamiseen ja työnhakuun on onneksi saatavilla myös monenlaista apua ja valmennusta.
Videohaastattelut ja vapaamuotoisempi hakeminen ovat myös tätä päivää. Jos kameran edessä oleminen ei tunnu mukavalta, kannattaa pyytää vaikka kaverilta palautetta ja vinkkejä.
Perinteisesti työnhakuun suhtaudutaan Suomessa vakavasti ja miltei nöyrästi, hattu kourassa meiningillä.
Itse lähtisin vastavirtaan ja antaisin luvan myös leikitellä! Näin jäät ainakin haastattelijan mieleen.
Samaan aikaan on kuitenkin tärkeää on olla kunnioittava ja tosissaan työn suhteen. Älä ikinä tuhlaa haastattelijan aikaa huviksesi.
Käytöstavat työnhakutilanteessa
Kun käytöstavat ovat kunnossa ja asenne positiviinen, sanoisin sinun olevan jo hyvin pitkällä!
Voi tuntua itsestään selvältä ja holhoavaltakin, mutta nämä käytöstavat on ihan jokaisen hyvä muistaa:
- Ole ajoissa paikalla
- Tervehtiminen nimellä (”Hei Pekka, minä olen Sandra”), napakka kättely ja silmiin katsominen
- Hymy
- Kiittäminen mahdollisuudesta tulla haastatteluun
- Kuunteleminen
- Hyvien, aitojen kysymysten esittäminen
- Puhelin kiinni haastattelun ajaksi
- Tee haastattelu helpoksi haastattelijalle: varaa mahdolliset paperit ja todistukset esille
- Lopuksi vielä kiittäminen
Työelämässä tarvittavia taitoja, joita äitiys opettaa
Äitinä varovaisempikin ihminen oppii pakosta jämäkkyyttä, rajojen vetämistä ja rohkeutta tarttua asioihin.
Koska äidin roolissa täytyy pysyä myös haastavina hetkinä, on äitiys osoitus myös sitoutumiskyvystä ja luotettavuudesta.
Hyvin tehty äidin työ on aika iso juttu, joka omasta mielestäni ehdottomasti kannattaa mainita myös CV:ssä.
Äitiys on monen naisen elämässä yksi elämän suurista oppimiskokemuksista. Sen kautta opituista vahvuuksista ja taidoista ei kannata missään nimessä vaieta!
On kuitenkin huonoja ja hyviä tapoja mainita asiasta.
Huono tapa on valittaa haastattelijalle, kuinka kaoottista ja raskasta, organisoimatonta oma pikkulapsiperheen elämä on.
Ei kannata jaaritella yksityiskohtaisesti, kuinka paljon vihaat joka hetkeä ja kuinka monta kertaa päivässä itket ja raivoat itseksesi ja sitten kysyä, olisko teillä mitä tahansa töitä. Sitten kurkit vielä stressaantuneen oloisena puhelinta kuuntelematta haastattelijaa.
Hyvä tapa on kertoa rehellisesti mutta positiiviseen sävyyn, että vuodet lasten kanssa ovat olleet opettavaisia ja haastavia, mutta niistä on jäänyt käteen muun muassa sinnikkyys, asioiden loppuun vieminen ja ongelmaratkaisukeskeisyys tilanteessa kuin tilanteessa.
Voit vilpittömästi todeta, että työelämässä uskot selviäväsi tilanteesta kuin tilanteesta.
Käännä negatiivinen positiiviseksi
Käännä siis aina negatiivinen kokemus positiiviseksi ja heikkoudet vahvuudeksi. Mitä elämän haastavat hetket ovat sinulle opettaneet?
Kenties kärsivällisyyttä, joustavuutta, luovuutta, ongelmanratkaisutaitoa, priorisoinnin tärkeyttä, johtamista, tiimityötaitoja tai jotain muuta?
Kaiken kotona lasten kanssa koetun ja eletyn voi kääntää taidoksi, jota työmarkkinoilla arvostetaan.
Maria Akatemia on kirjoittanut äitiyden mukanaan tuomista työelämäntaidoista osuvan artikkelin.
Jutussa äidit keskustelevat siitä, mitä työelämän taitoja he ovat äitiyden kautta oppineet. Lue artikkeli: Äitiys kasvattaa työelämään
Katsopa Duunitorin artikkelista, mitä pehmeitä taitoja työnantajat arvostavat
Perhevapaalta työelämään – mitä haluat ja mihin olet menossa?
On totta, että pelkillä luonteenominaisuuksilla ja vahvuuksilla ei haeta toimitusjohtajan tai vaikkapa ylilääkärin virkaa.
Useimmat ammatit vaativat joko koulutuksen tai kokemusta tai molempia.
On kuitenkin mahdollista aloittaa puhtaalta pöydältä. Se voi vaatia enemmän aikaa ja vaivaa, mutta vain sinä voit vastata kysymykseen, onko vaivannäkö sen arvoista?
Haluatko sitä tarpeeksi ja onko motivaatiosi riittävä?
Vinkkejä sinulle töihin palaava äiti
Muutama vinkki sinulle, joka olet pian palaamassa työelämään ja haluat tehdä jotain aivan muuta:
- Opettele ajan kanssa tuntemaan uusi sinä: kuka olet, mitä haluat ja osaat?
Kun sanon ajan kanssa, tarkoitan sitä. Käy kävelyillä, meditoi, kirjoita listoja ja ole kerrankin itsekäs. Mikä sinua liikuttaa?
- Älä anna entisen sitoa sinua tiettyyn rooliin. Jos olet aina tehnyt tietyn alan hommia, se EI tarkoita, että sinun tarvitsee tehdä niitä ikuisesti!
Elämme vapaassa maassa, jossa aikuisopiskelu on nykyään jopa suotavaa. Aina opiskelun ei tarvitse tähdätä tutkintoon, vaan on olemassa reittejä työllistyä myös lyhyempien polkujen kautta.
- Edelliseen liittyen, sinä et ole sama asia kuin taustasi, koulutuksesi (tai sen puutteesi) tai kokemuksesi! Sinä voit olla aivan mitä haluat ja alkaa luomaan itsesi uudelleen joka päivän joka ikinen hetki.
Voit hankkia lisää osaamista esimerkiksi erilaisilla kursseilla tai lyhytkoulutuksilla, valmennuksilla tai vaikkapa TE-toimiston järjestämillä koulutuksilla. Mahdollisuuksia on rajattomasti, kun vain pidät silmäsi auki!
- Ole ennakkoluuloton. Akateemisesti koulutetun voi olla vaikea kuvitella itseään ns. perusduunarin hommissa ja päässä voi olla odottamattomia alitajuisia uskomuksia, jotka kirjaimellisesti estävät sinua hakeutumasta tietyille aloille.
Mutta tohtorin tittelilläkään ei tee mitään, jos tohtorin hattu vain roikkuu naulassa…
- Sama pätee myös toisin päin: jos olet aina tehnyt ns. duunarin hommia, voi korkeamman tutkinnon suorittaminen tiettyyn ammattiin päästäksesi tuntua kaukaiselta ajatukselta juuri sinulle.
Kyse on kuitenkin jälleen vain ja ainoastaan alitajuisista uskomuksistasi: mihin uskot pystyväsi ja mitä haluat? Haluatko sitä tarpeeksi? Jos et halua, älä tuhlaa aikaasi asian pähkäilyyn.
- Tiettyyn määränpäähän voi olla useita erilaisia polkuja. Karkeasti yleistettynä: Yksi käy pitkän korkeakoulututkinnon, toinen hankkii saman tietämyksen ja kokemuksen tekemällä töitä ja elämällä. Kolmas tekee molemmat. Neljäs hankkii työpaikan suhteilla.
- Kaikkia töitä tekevät loppujen lopuksi ihan tavalliset ihmiset. Onneksi useat työpaikat ovat jo ymmärtäneet tämän, ja painottavat rekrytoinnissaan ensisijaisesti asenteen tärkeyttä.
On tietenkin totta, että on paljon ammatteja, joihin vaaditaan tietyn alan koulutus tai kokemus työstä.
Mutta on myös reilusti työpaikkoja, joissa työhön koulutetaan ja jossa persoonalliset ominaisuutesi ja vahvuutesi merkitsevät miltei yhtä paljon kuin koulutuksesi ja kokemuksesi. Fiksu työnantaja osaa arvostaa erilaisia persoonia ja osaamista.
- Aina kannattaa yrittää! Älä ikinä luovuta. Unelmien työpaikka ei luultavasti tule vastaan ihan heti. Mutta sitä odotellessasi voit aina kokeilla jotain uutta.
- Varmista, että jäät haastattelijan mieleen positiivisessa mielessä. Ehkä lähetät persoonallisen työhakemuksen? Tai soitat hänelle puhelun, jossa vakuutat asenteesi olevan huippuluokkaa?
- Luovu vanhakantaisesta ajatuksesta, että tietyssä työssä ollaan maailman tappiin asti. Voit vapaasti kokeilla eri asioita ja kartuttaa osaamistasi.
- Tarvittaessa hanki apua. Mentori, sparraus tai vaikkapa CV:n päivittäminen ammattilaisen avustuksella voivat olla tehokkaita apuvälineitä.
- Tällaista tukea tarjoaa mm. Perhevapaalta työelämään-hanke , jonka kautta mm. oululainen kuuden lapsen äiti Susanna löysi unelmiensa työpaikan: Perhevapaalta työelämään-valmennus lisäsi uskoa itseeni ja osaamiseeni
- Jos sinulle sanotaan EI, ota se oppimiskokemuksena ja kiitä siitä ja jatka eteenpäin.
Saako olla jumissa?
Muistat varmaan, kuinka keväällä 2021 rahtialus Ever Given jäi jumiin Suezin kanavaan?
400-metrinen, Panaman lipun alla purjehtiva ja taiwanilaisyhtiön liikennöimä alus oli jumissa kuuden vuorokauden ajan. Tilanne aiheutti paljon päänvaivaa, viivästyksiä, rahanmenetystä ja stressiä maailmanlaajuiselle rahtiliikenteelle.
Tilanne oli välillä jopa surkuhupaisa apuun rientäneen alimitoitetun avun vuoksi ja meemimaailma herkutteli tilanteella.
Lopulta Ever Given kuitenkin saatiin irrotettua ja matka jatkui.
Mietin rahtialusta toisinaan, kun oma elämä tuntuu olevan jumissa.
Jos valtavalla höökillä kulkeva, 400-metrinen rahtialus voi jäädä jumiin kuuden vuorokauden ajaksi ja aiheuttaa maailmanlaajuisia taloudellisia tappioita, on myös sinulla lupa olla jumissa pari päivää.
Kun on pari päivää surkutellut omaa olotilaansa, on kuitenkin hyvä jatkaa eteenpäin.
Rahtialuksen tarina on myös hyvä vertauskuva siitä, että alkuun pääseminen (tai tässä tapauksessa jumista pääseminen) vaatii valtavasti energiaa ja vipuvoimaa. Ja usein myös auttavia käsiä.
Varmasti tilanteen ratkaisu on vaatinut myös insinööritaitoja, hahmotuskykyä ja suunnitelmallisuutta.
Isotkin ongelmat ovat ratkaistavissa. Ratkaisu voi kuitenkin vaatia aikaa ja uuden näkökulman omaksumista.
Myös sinä voit omaksua uuden näkökulman tulevaisuuden suunnitelmiesi suhteen. Sen sijaan, että harmittelet puutteita ja osaamattomuuttasi, käännä katse siihen, mitä voit oppia ja omaksua.
Ole kärsivällinen. Pienilläkin askelilla on merkitystä pitkässä juoksussa ja jokainen matka alkaa ensimmäisestä askeleesta.
Miesten, naisten ja esiäitien työt
2022-luvun Suomessa alkaa olla jo selvää, että ei ole olemassa miesten ja naisten töitä.
Toki on olemassa ammattialoja, joilla miesten osuus edelleen on (selvästi) suurempi. Aloja, joille toivotaan entistäkin enemmän naisia ovat mm. teknologia-ala (esim. koodaajat) ja energia-ala.
On hyvä muistaa, että Suomessa naiset ovat tottuneet tekemään ”miesten töitä” jo aikoja sitten. Esimerkiksi sota-aikana sukupuolirajoja ei tunnettu, vaan töitä teki se, joka siihen kykeni. Naiset työskentelivätkin mm. ammustehtaissa.
Lue lisää naisten sota-ajan töistä Avun artikkelista
Itsekin inspiroidun vahvasti sota-ajan eläneen isoäitini elämästä. Nyt jo edesmenneen mummoni kokemukset auttavat löytämään uskoa myös omaan tekemiseeni.
Mummu ehtikin pitkän ikänsä aikana tehdä monenlaisia töitä, joiden joukossa:
- koplaaja eli vaununtarkastaja rautateillä
- vanginvartija
- sahan esimies
- sentraalisantra eli puhelinkeskuksen työntekijä
- pikkulotta ja sotilaskotisisar
Mummon asenne elämään oli, että ihminen pystyy kaikkeen mihin haluaa ja/tai on pakko.
Meillä naisilla 2022-luvun Suomessa on mahdollisuuksia, valinnanvaraa ja oikeuksia. Käytetään niitä.
Uskalla toteuttaa omia unelmiasi ennakkoluulottomasti, rohkeasti ja omaa sydäntäsi kuunnellen.
Sinä pystyt ihan mihin haluat!
Lopuksi
Jos pidit tästä postauksesta, jaathan sen eteenpäin, kiitos!
Muistathan huomioida myös nämä tavat kartuttaa työelämässä tarvittavaa osaamista ja/tai löytää töitä:
- Te-toimiston järjestämät koulutukset ja rekrytoivat koulutukset
- Piilotyöpaikat
- Verkkokurssit ja valmennukset
- Hankkeet, akatemiat, instituutit ja järjestöt
- MOOC-kurssit esim. Helsingin yliopistossa
- Erilaiset korttipätevyydet kuten hygieniapassi ja EA-kortti
- Harrastukset ja vapaaehtoistyö
- Linkedin ja muu some
- Kiinnostunut koodaamisesta? Tsekkaa Mimmit koodaa-tapahtumia
- Kiinnostaako pienimuotoinen yrittäjyys digibisneksen muodossa? Katso Vauras Elämä
Lue lisää:
Onko työelämä sukupuolittunut Suomessa? Katso Talouselämän artikkeli
Koulun ja esikuvien vaikutuksesta tyttöjen urahaaveisiin
Joskus saatat tarvita sparrausapua työnhakuun, lue ekonomi Annin kokemukset sparrauksesta 10 kotiäitivuoden jälkeen
