Mieleeni putkahti tänään radikaali idea. Mitä jos pyrkisinkin jatkuvasti luopumaan liiasta tavarasta sen sijaan, että haalisin sitä lisää?
Lattialla pyörii jo muutenkin liikaa lasten leluja. Kaapit tursuavat sekä omaa että lasten tavaraa ja lattialla nököttävät vieläkin ne vaatekassit, jotka siihen laskin kuukausi sitten.
Elämä varastossa ei ole mukavaa, saati helppoa. Pelkään muuttuvani hamsteriksi. Haluan tilaa ja avaruutta, haluan hengittää! Haluan, että siivous sujuisi vaivatta ja tavarat olisivat paikallaan.
Osa omaisuudesta seisoo käyttämättä vuodesta toiseen. Eihän tässä ole mitään järkeä!
Mikä siis avuksi?
Tässä artikkelissa käsittelen minimalismia lapsiperheen näkökulmasta. Aloitan esittelemällä, mitä minimalismilla oikein tarkoitetaan. Sitten käyn läpi minimalismin hyötyjä.
Lopuksi kerron, miten voit aloittaa minimalismin harjoittamisen kotona jo tänään, helposti ja nopeasti.
Minimalismi – mitä se on?
Ostolakossa-blogin Virve Fredman taitaa olla Suomen epävirallinen minimalistisen elämäntavan kuningatar. Hänen blogistaan löydät artikkeleita minimalismiin liittyen oli näkökulmasi tai mieltä askarruttava kysymyksesi mikä tahansa.
Lainaan nyt Virven blogiartikkelia määritellessäni minimalisimia.
Artikkelissaan Virve muistuttaa meitä, että toisin kuin yleensä luullaan, minimalismi EI ole kilpailua siitä, kenellä on vähiten tavaraa tai kuka elää askeettisimmin.
Minimalismiin ryhtyminen EI myöskään automaattisesti tarkoita, että sinun tulisi luopua kaikesta omaisuudestasi.
Tavaroiden vähentäminen ei myöskään ole itsearvo, vaan sillä on tarkoitus.
Virveä mukaillen, minimalismin idea on siinä, että kun luopuu turhista tavaroista, jotka eivät tuota itselle iloa tai hyötyä, vapautuu enemmän aikaa asioille, jotka aidosti tuottavat iloa.
Onkin siis kysyttävä, palveleeko joka ikinen tavara kodissasi jotain tarkoitusta? Jos ei, miksi ihmeessä pidät siitä kiinni?
Konmari
Sinäkin olet varmasti kuullut takavuosien trendistä konmarituksesta, jonka vahvana ohjenuorana oli nimenomaan pohtia, tuottaako esine iloa. En perehdy konmaritukseen tässä sen kummemmin tai ota kantaakaan.
Mutta on toki eri asia kysyä, tuottaako vauva-ajan muistoesineen säilyttäminen iloa kuin pohtia päänsä puhki, tuottaako kulahtanut vessaharja sinulle iloa.
Erilaisiin tavaran raivaukseen liittyviin oppeihin onkin hyvä suhtautua pienellä varauksella ja käyttää sitä kuuluisaa maalaisjärkeä.
Lapsiperheessä tavaraa kertyy väistämättä ja nopeasti. Sitä suuremmalla syyllä onkin hyvä oppia luopumaan tehtävänsä palvelleesta esineestä mahdollisimman pian.
Laita siis huoletta kiertoon liian pieneksi käyneet lastenvaatteet, vauvavaiheen ohittaneen lapsen tarvikkeet ja tylsäksi käyneet lelut.
On myös hyvä muistaa, että ennen on pärjätty paljon vähemmällä. Vauva esimerkiksi on pieni olento, joka todellisuudessa tarvitsee vain äidin, rakkautta, lämpöä ja ravintoa. Hyvin vähällä pääsee alkuun.
Älä siis turhaan hamstraa tavaraa uutta perheenjäsentä varten. Nukkumapaikka, turvakaukalo ja vaatteet riittävät pitkälle. Uusia hankintoja ehtii tekemään tarpeen mukaan.
Minimalismi elämäntapana – vaiko sittenkin vain trendi-ilmiö?
Minimalismia voit harjoittaa kohtuudella kotona tai ulottaa sen kaikille elämänalueillesi, jolloin siitä tulee elämäntapa. Silloin elät tämän periaatteen mukaisesti: vähemmän on enemmän.
Ostat vähemmän ja laadukkaampaa ja pyrit kohtuulliseen ja järkevään kulutukseen. Palaat perusarvoihin.
Kuten kolmen lapsen äiti, minimalismia harjoittava Noora Forsbom asian ilmaisee: Minimalismi ei ole vain karsimista, vaan tavaran kotiin tulon jatkuvaa torppaamista. Lähde
Minimalistiseen elämäntapaan yhdistyvät usein sujuvasti niin ekologisuus, kohtuullinen elämäntapa, elämän yksinkertaistaminen ja omien arvojen mukainen elämä.
Oma huomioni tässä vaiheessa on, että minimalismi on kieltämättä myös (sisustus)trendi, samoin kuin yhä yleistyvät minitalot tai vaikkapa asuntoautossa eläminen.
Minimalismia voi kuitenkin harrastaa yhtälailla hyvätuloinen galleristi Munkkiniemestä kuin pienituloinen lapsiperhe Oulaisista.
Itselle iloa tai hyötyä tuottavien esineiden rahallinen arvo voi vaihdella hurjasti näiden kahden välillä mutta perusajatus on sama: ei osteta vain ostamisen ilosta.
Ja kun ostetaan, ostetaan ajatuksella ja harkiten. Tai jätetään kokonaan ostamatta ja sen sijaan luovutaan taas yhdestä turhasta tavarasta.
Oikeastaan voidaankin siis jopa sanoa, että minimalismi on mielentila ja mentaliteetti. Samoin kuin Feng shuin on tarkoitus edistää ihmisen hyvinvointia, myös minimalismi raivaa tavaroiden lisäksi tilaa myös mielelle ja rauhoittumiselle.
Jos nyt oikein vedän viivat suoriksi, niin minimalismin ideologiahan on lähes meditatiivinen. Tila kotona luo tilaa ajatuksille ja itsetutkiskelulle.
Minimalismi ja kotihäpeä
Sisustuslehdissä harvemmin näkee realistisia lapsiperheen koteja. Valkoiset skandikodit ja tunnelmalliset hirsitalot ovat aina jonkun aitoja koteja, stailattuna toki.
Kodit ovat joko puhtaan minimalistisia tai iloisen värikkäitä huvikumpuja.
Mutta uskaltaisin väittää, että suurin osa lapsiperheistä elää ainakin ajoittain tavarakaaoksen keskellä. Viime aikoina onkin nostettu esille käsitettä kotihäpeä.
Luultavasti jokainen on ainakin kesken pahimman sotkun joskus tuntenut kotihäpeää, kun vieraita on yllättäen tupsahtanut ulko-ovelle.
Krooninen kotihäpeä ei kuitenkaan ole kiva juttu ollenkaan ja saattaa rajoittaa sosiaalista kanssakäymistä huomattavasti. Hyvä juttu on, että kotihäpeääkin voi lieventää minimalismilla.
Vaikka et pystyisi hetkessä muuttaman rähjäistä rivariasi hehkeäksi uudiskohteeksi, voit aina karsia turhaa tavaraa. Se on siinä mielessä demokraattista ajanvietettä.
Ammattijärjestelijät ja siivoojat yhtynevät tähän: siivous on helpoin aloittaa turhan tavaran karsimisesta ja esineiden viemisestä omalle paikalleen.
Jos taas esineelle ei ole kodissa omaa paikkaa – niin, onko se silloin edes tarpeellinen?
Lapsiperheen kotona minimalismi onkin välttämättömyys, jos haluat säästää aikaa ja hermojasi. Palataan tähän ajatukseen myöhemmin tämän artikkelin kuluessa. Pistä ajatus toki korvan taakse.
Joko kiinnostuit minimalismista? Haastan sinut kokeilemaan, luehan siis eteenpäin!
Minimalismi ja sen hyödyt
Käsi ylös, jos sinun kodissasi on liikaa tavaraa?
Niinpä.
Jos nostit juuri kätesi ylös, kaikkein tehokkain ratkaisu on tietoisesti luopua turhasta ja lakata ostamasta tarpeetonta.
Toki voit ostaa lisää säilytysratkaisuja, laatikostoja ja vetolaatikoita, mutta sehän ei itse ongelmaa poista.
Jos jatkat samalla kulutuksen tasolla millä olet tähänastisetkin tavarasi kerännyt, tulet aina tarvitsemaan hyllytilaa ja saat samalla lisää harmaita hiuksia.
Ellet sitten muuta aina vain isompaan ja isompaan asuntoon.
Vaikka rakastaisitkin tavaroitasi etkä osaa ajatella luopuvasi mistään, luehan vielä sen aikaa eteenpäin, että saan kerrotuksi sinulle minimalismin hyödyistä.
Minimalismin hyöty: säästät rahaa
Mietitäänpä aluksi tavaran karsimisen taloudellista puolta. On selvää, että jos vähennät kulutustasi (=ostat vähemmän tavaraa), käteen myös jää enemmän rahaa. Eikö totta?
Käy järkeen. Mutta järkeilyssä on omat aukkonsa.
Kyseessä on sama logiikka, millä säästövinkeissä kaikkia latte-kahvin litkijöitä ja tupakoivia kehotetaan jättämään nuo paheet välistä niin vuodessa säästyy etelänloman verran rahaa.
(Tulikin juuri mieleeni, että pitäisikö aloittaa tupakointi ihan siitä ilosta, että siitä luopumalla kouraani ilmestyy yhtäkkiä komea lomatonni;))
Niin. Logiikka ei siis ole aukoton. Koska me ihmiset tykkäämme kuluttaa. Ja sinäkin tiedät, että elintason noustessa myös kulutus tuppaa nousemaan.
Eli vaikka säästäisit yhdessä paikkaa, kulutus saattaa kasvaa toisessa kohtaa. Tai sitten vain luot uusia tarpeita. Sellainen tuppaa ihmisluonne olemaan.
Mutta ehkä seuraava motivoi sinua:
Toimittaja Julia Thurén laski kerran huvikseen, kuinka kalliiksi yllätyslahjaksi saadun pehmonallen säilyttäminen pienessä kantakaupunkilaisasunnossa maksaa.
Neliömetrin tilan vaatiman jättinallen säilyttäminen maksoi käytännössä yli 6000 euroa säilytystilaa. Julian mukaan ”Näillä neliömetrihinnoilla ei ole varaa säilyttää kodissa asioita, joita ei sinne ole itse valinnut.” Lähde
Asuminen on tosiaan kallista Suomessa. Asuit sitten vuokralla tai omistusasunnossa, onkin hyvä idea miettiä, mihin arvokkaat neliösi kotona käytät. Onko yksi tai peräti useampi huoneista varastokäytössä?
Voisiko niistä tavaraa karsimalla saada vaikkapa harrastehuoneen tai yhden makuuhuoneen lisää? Kuinka arvokasta tuo lisätila sinulle olisi?
Minimalismiin kuuluu luonnollisesti tavaroista luopuminen vastuullisesti joko myymällä ne eteenpäin tai kierrättämällä ne asianmukaisesti. Parhaimmillaan saatkin pientä lisätuloa aikaiseksi.
Muista myös tämä: sijoita aina kovalla työllä ansaitut rahasi asioihin, jotka tuottavat iloa pitkään, ovat hyödyllisiä tai tuottavat sinulle tuloa.
Älä käytä rahaasi asioihin, jotka alussa tuottavat sinulle iloa mutta muuttuvat lopulta rasittaviksi kulueriksi.
Nuo aluksi iloa tuottavat kuukausittaiset kuluerät nimittäin ovat lopulta niitä, jotka pakottavat sinut pysyttelemään oravanpyörässä.
Tunne siis arvosi ja elä niiden mukaisesti. Älä kuluta vain sen vuoksi, että muutkin niin tekevät.
Minimalismin hyöty – se on hyväksi maapallolle! Siis meille!
(Uuden) tavaran ostamisessa ei ole mitään vikaa, jos tarve on todellinen ja hankinta on kunnolla harkittu.
Katselin tässä taannoin Sinkkuelämää-sarjaa ja ymmärsin, kuinka nopeasti maailmamme muuttuu. Sarjan naisethan käyvät tuon tuosta shoppailemassa kenkiä tai luksustuotteita koska pystyvät ja se tuottaa iloa, vailla varsinaista tarvetta.
Vuonna 2021 ilmastoraportit kertovat meille karua kieltään. Ihminen kuluttaa maapalloa ja sen varoja reilusti yli resurssien. Sama vauhti ei voi jatkua.
Shoppailu, niin hauskaa kuin se välillä voikin olla, tuntuu tällaisessa maailmantilanteessa jäänteeltä menneisyydestä.
Wikipedia määrittelee shoppailun seuraavasti:
Shoppailu on ostoksilla käymistä ajanvietteenä tai harrastuksena. Shoppailuun kuuluu kiertelyä kaupoissa sekä hyödykkeiden arviointia ennen ostamista.
Kulutustutkijoiden (Pantzar, Perälä, Kekki 1994) mukaan shoppailu on ”kulutusorientoitunutta liikettä tilassa, jossa on mahdollisuus ostaa”.
Shoppailija voi kaivata yllätyksiä, elämyksiä ja parannusta elämäänsä. Shoppailijalla ei välttämättä tarvitse olla mahdollisuutta tai halua ostamiseen, pelkkä uuteen tutustuminen ja hyödykkeiden vertailu voi tuottaa mielihyvää.
Shoppailu on myös sosiaalista toimintaa, osallistumista yhteiskuntaan ja pakoa arjesta.
Shoppailu syntyi 1800-luvulla keski- ja yläluokan kotirouvien harrastuksena, kun suurkaupunkeihin rakennettiin tavarataloja. Nykyisin yhdysvaltalaisista on ostosriippuvaisia 5 prosenttia.
Samoin kuin aika ennen koronaa ei palaa, yltiöpäinen shoppailu shoppailun vuoksi tuntuu vaimealta kaiulta jostain 2000-luvun alusta.
Ja koronan vuoksi perinteinen shoppailu ostoskeskuksissa ihan huvin vuoksi tuntuu nyt kahden vuoden sosiaalisen eristäytymisen vuoksi vieraalta ajatukselta. Vai mitä mieltä sinä olet?
Mutta hetkinen! Eikö shoppailu vain ole siirtynyt verkkokauppoihin? Amazon on rantautunut jo Ruotsiin ja huhujen mukaan myös Suomeen mahdollisimman pian.
Kiina-ilmiö jyllää ja ihmisillä on tarve kuluttaa. Eikö meillä juuri ollut Black Week, Black Friday ja Cyber Monday, joista allekirjoittanutkin raapusti artikkeleita?
Mihin ilmastoraportin tulokset unohtuvat joulun aikaan? Lapsiperheessä lahjojen ostamattomuus lapsille voi tuntua väärältä. Niin tottuneita olemme joulun materialistiseen sanomaan.
Ryhmäpaine saa jokaisen kynnelle kykenevän vanhemman ryntäämään leluostoksille.
Niinpä. Kuluttaminen lienee ohjelmoitu nykyihmisen dna:han. Meillä on tarve saada parempaa, enemmän ja lisää.
Elämmekin mielenkiintoisia aikoja. Yhtäältä länsimaiset yritykset kilpailevat kuluttajien suosiosta vastuullisuudella ja ilmastoystävällisyydellä kun taas kiinatavaraa saa halvalla ilman tietoakaan tuotteen vastuullisuudesta tai turvallisuudesta.
Tehtaat suoltavat tavaraa joka tapauksessa. Joskus sinusta voi tuntua, että eihän minun, yksittäisen ihmisen tavoilla ja tottumuksilla ole mitään väliä.
Meidän yksittäisten kuluttajien ostotottumuksilla ja mielipiteillä on kuitenkin väliä siinä, mihin suuntaan kuluttaminen ja tuotteiden vastuullisuus kulkee. Ostaminen tai ostamatta jättäminen on aina kannanotto johonkin suuntaan.
Yhä vahvistuva trendi shoppailussa onkin ns. elämämysshoppailu. Elämysshoppailu onkin loistava vaihtoehto sinulle, joka haluat kuluttaa mutta et käyttää rahojasi turhaan krääsään.
Myös lapsille kannattaa hankkia elämyksiä mieluummin kuin nopeasti hajoavaa ja huonosti kierrätettävää muovikrääsää.
Minimalismin hyöty – saat lisää tilaa
Tarvitseeko tätä edes perustella? Tämä hyöty on ainakin itselleni se kaikista oleellisin ja houkuttelevin.
Samoin kuin 1+1=2, niin 2-1=1. Tavara kotona vähenee vain siten, että alat tietoisesti luopumaan siitä ja torppaat uusien turhakkeiden rantautumisen kotiisi.
Tavarapaljouden karsiminen voi alkuun tuntua valtavalta urakalta ja sen vuoksi se onkin aloitettava pienestä. Palataan myöhemmin siihen, miten voit aloittaa minimalismin harjoittamisen kotonasi.
Minimalismin hyöty – siivous helpottuu ja siihen käytetty aika puolittuu
Kun luovut turhasta, myös siivoaminen helpottuu ja sinulle jää enemmän aikaa tehdä jotain mielekkäämpää, vaikkapa toteuttaa niitä omia unelmiasi!
Virve Fredmanin blogikirjoituksen mukaan minimalistien koteja yhdistää usein se, että esillä on mahdollisimman vähän tavaroita.
Jos tällä hetkellä olet imuroidessasi tottunut nostelemaan vaatekasseja, siirtelemään kiroillen kirjapinoja ja potkimaan lattialla sikin sokin olevia leluröykkiöitä, minimalistin kodissa tätä ongelmaa ei ole.
Kun tavaroita on vain tarpeellinen määrä ja ne säilytetään kaapeissa, siivoaminen käy käden käänteessä. Pääset käsiksi joka nurkkaan. Siivouksen jälkeen koti on aidosti puhdas ja siisti ja pysyy myös kauemmin sellaisena.
Tavarakasat kertovatkin siitä, että esineille ei ole olemassa omaa paikkaa. Joko eletään liian ahtaasti tai tavaraa on liikaa.
Usein itsekin ajattelen, että kunhan vain asuisin väljemmin, kaikelle tavaralle olisi oma paikkansa ja tilansa ja kotini olisi siisti.
Mutta syvällä sisimmässäni tiedän, että ongelman ratkaisu ei ole niin yksinkertainen. Olen melko varma, että tilavampi asunto täyttyisi hyvinkin pian uudesta tavarasta.
Syytän myös tavaran määrää siitä, kun olen laiska tai huolimaton siivoamisen suhteen. Mutta tiedän sen olevan tekosyy.
Tavaran karsiminen voi alkuun tuntua vaikealta tai pahalta. Mutta vauhtiin päästessäsi tulet todennäköisesti nauttimaan siitä ja avarammasta kodistasi.
Jos siis haluat oppia rakastamaan siivoamista, minimalismi on myös siihen oiva ratkaisu.
Minimalismin hyöty – opit luopumaan turhasta
Tavara tuo monelle meistä valheellisen turvallisuuden tunteen. Eikä tämä mikään ihme olekaan, sillä yhteiskuntamme perustuu niin vahvasti kuluttamiselle.
Ekonomistit latelevat lukuja kansalaisten kuluttamisesta ja kansantalouden tilasta.
Kuluttajalle annetaan suuri vastuu: kulutatko varmasti tarpeeksi, jotta kansantalous ja hyvinvoiva Suomi pysyy pystyssä?
Kuluttaminen on toki jossain määrin välttämättömyys. Kulutat jo ostaessasi sähköä kotiisi ja ajaessasi autolla. Kulutat asuessasi. Aina kuluttaminen ei ole pelkkää tavaroiden ostamista.
Turhanpäiväinen ostaminen vailla ajatuksen häivää on kuitenkin sekä tyhmää että pahaksi lompakollesi.
Pienituloisen kotiin tavarat saattavat löytää myös toista tietä kuten lahjoituksina, netin annetaan-ilmoitusten kautta tai kaverilta käytettynä. Tuolloinkin kannattaa aina miettiä tavaran vastaanottamisen mielekkyyttä.
Puhutaan suoraan. Tavara sitoo. Olet varmasti kuullut joskus sanonnan:
En ole millään muotoa täydellinen tässä asiassa itsekään. Kun sukulaiset tarjoavat minulle muutaman kerran käytettyjä lastenvaatteita, otan ne mielelläni vastaan vaikken niitä aivan välttämättä tarvitsisikaan.
Tai puhumattakaan siitä, että tavaroille olisi olemassa oma, valmiiksi mietitty paikkansa.
Mutta tiedätkö mitä? Edes ilmaista tai käytettyä tavaraa ei ole pakko ottaa vastaan.
Pyri siis itse määrittämään ehdot kotiisi saapuvalle tavaralle. Tarvitsenko? Haluanko? Voinko kierrättää? Onko tavarasta iloa vai tuleeko siitä vain turhaa kaapintäytettä? Ja niin edelleen.
Jos tavara on ollut varastossa yli vuoden käyttämättömänä, harkitse siitä luopumista.
Minimalismin hyöty – opit arvostamaan sitä, mitä sinulla on
Sinäkin olet varmasti kuullut tarinoita sota-ajan kasvateista, jotka vanhoilla päivillään säästivät röykkiöittäin langanpätkiä, pussinsulkijoita ja jogurttipurkkeja?
Sota-ajan ihminen mitä todennäköisimmin osasikin arvostaa omaisuuttaan enemmän kuin nykypäivän kasvatti, jolle kaikki on saatavissa napin painalluksella.
Samasta syystä sitten mummo tai pappa hamstrasi kyseisiä esineitä. Jos vaikka sattuisi tarvitsemaan. Ja sillä logiikalla se koti sitten täyttyykin nätisti ja tavarat vievät tilaa asumiselta.
Hamstraamisen ja järkevän säilyttämisen raja onkin joskus häilyvä.
Nykyinen kulutushysteria luo kertakäyttökulttuuria, jossa hyödykkeet ilahduttavat hetken ennen kuin niistä luovutaan ja etsitään taas jotain jännempää ja trendikkäämpää. Onneksi kiertotalous on tullut jäädäkseen.
Elämän merkityksellisimmät asiat ovat harvoin esineitä tai tavaroita.
Yleensä ne ovat ihmisiä kuten oma perhe ja ystävät tai kovan työn avulla saavutettuja isompia juttuja, kuten oma rakas koti tai viihtyisä ja hyväpalkkainen työ. Mahdollisuus toteuttaa itseään ja tuntea olevansa tarpeellinen ja rakastettu.
Elämä on täynnä paradokseja. Myös minimalismissa pätee yksi elämän paradokseista:
Turhasta tavarasta luopuminen vapauttaa ymmärtämään asioiden oikean arvon.
Minimalismin hyöty – saat mielenrauhaa ja olet levollisempi ja onnellisempi äiti
Sinäkin haluaisit varmasti käyttää vähemmän aikaa siivoamiseen ja enemmän aikaa johonkin mielekkäämpään ja hauskempaan, kuten vaikkapa itsesi toteuttamiseen.
Minimalistinen (tai ainakin turhasta krääsästä riisuttu) koti säästää aikaasi järjestelyltä, siivoamiselta ja hermojen palamiselta. Kun jokaisella esineellä on tarkoituksensa ja paikkansa, kasvaa myös hallinnantunteesi.
Vaikka hallinnantunne on ainakin kotiäidille usein pelkkää harhaa, jokainen hyötyy järjestelmällisyydestä ja toimivasta kodista.
Siisti ja tavaramäärältään rajattu koti järkevöittää arkea, kun samaa siistimistä tai tavaroiden siirtelyä ei tarvitse tehdä sata kertaa päivässä. Ajatuskin kulkee helpommin.
Mitä pienempi koti ja mitä enemmän lapsia, sitä lämpimämmin suosittelen tavaramäärän rajaamista ja ainaisen ostamisen välttämistä.
Pienten lasten tieltä rikkoutuva tai vaarallinen esine on joka tapauksessa siirrettävä muualle. Mikset siis luopuisi siitä saman tien jatkuvan siirtelyn ja varomisen sijaan?
Sopiiko minimalismi kaikille?
Minimalismin harjoittaminen kohtuudella ja itselle soveltuvalla tavalla sopii miltei jokaiselle.
Paljon muuttavat ja minimituloiset eivät välttämättä kaipaa neuvoja tavaran karsimiseen.
Ensimmäiset osaavat jo vallan hyvin tavaran karsimisen jalon taidon. Mikään ei saa havahtumaan oman materian määrään yhtä hyvin kuin jatkuva muuttaminen.
Toinen ryhmä, minimituloiset taas eivät välttämättä saa ostettua niitä tarpeellisiakaan esineita, kuten lämpimiä talvikenkiä.
Hamstraaminen
Toisaalta pienituloisuus ei sulje pois sairaalloista tavaran hamstraamista lohdun ja turvan hakemisen muodossa. Hamstraaja saattaa esimerkiksi täyttää kotinsa koriste-esineillä tai sanomalehtipinkoilla.
Tavara edustaa hamstraajalle aina jotain muuta kuin pelkkää tavaraa. Se voi esimerkiksi olla äidin korvike sille, jota oma äiti ei ikinä rakastanut.
Siitä on voinut tulla rakkauden korvike, aivan kuten lohtusyöminen on rakkauden hakemista ylipainon kanssa kamppailevalle.
Todelliselle hamsterille tavarasta luopuminen tekee oikeasti kipeää. Kyse onkin sairaudesta, jota tulisi myös yrittää ymmärtää. Tähän sairauteen voi myös sairastua kuka tahansa esimerkiksi puolison kuoltua.
Voisitko sinä sairastua hamstraamiseen? Kurkkaapa tänne
Eikö tavarasta sitten saa tykätä? Pitääkö kaikkien asua askeettisesti?
Jokainen meistä on erilainen. Yksi tykkää väreistä, runsaudesta, tavaran tuomasta turvasta ja rakastaa sisustamista ja vaihtelua. Toinen haluaa kotinsa olevan selkeä, harmoninen ja pelkistetty, samat tavarat vuodesta toiseen.
Yhtä tavara ahdistaa ja saa voimaa fyysisesti pahoin. Toinen kauhistelee tuttavan tyhjiä seiniä ja matottomia lattioita.
Makuasioista ei voi kiistellä. Tai voi, mutta se harvoin kantaa hedelmää. Sinun kotisi saa olla juuri sellainen kuin sen haluatkin olevan.
Väittäisin kuitenkin, että suurin osa meistä hyötyisi tavaran karsimisesta. Yllä olen eritellyt useita syitä, miksi minimalismi kannattaa.
Jos käsite minimalismi ei istu omaan suuhun, voi asiaa ajatella puhtaasti tilan luomisen näkökulmasta. Uskoisin, että jokainen meistä viihtyy paremmin siistissä kuin sekasortoisessa kodissa.
Kannustaisin myös miettimään omaa suhdettasi materiaan ja omaisuuteen. Mitä tavara ja ostaminen sinulle merkitsee? Onko se välttämättömyys, jatkuvasti iloa tuova hyödyke vai jotain aivan muuta?
Jos tavara nyt vietäisiin käsistäsi, jäisitkö kaipaamaan sitä? Osaatko olla ostamatta?
Miten aloittaa minimalismi kotona?
Tavaran raivaamisen aloittaminen ei välttämättä houkuttele. Saatat keksiä aina jotain mielekkäämpää tai houkuttelevampaa tekemistä. Siksi haluankin tarjota sinulle helposti toteutettavia vinkkejä minimalismin aloittamiseksi.
- Mieti, mitä haluat tavaroiden karsimisella saavuttaa. Tilavampi koti, mielenrauhaa, turhasta krääsästä luopuminen, lisää tilaa oikeasti tarpeellisille tavaroille, helpompi siivoaminen jne. Kun oma MIKSI on selvillä, on myös helpompi määritellä oma MITEN.
- Pohdi myös tietoisesti, mitä omistamasi tavara sinulle merkitsee. Yritätkö kenties luodan materialla tiettyä mielikuvaa itsestäsi? Haluatko tehdä vaikutuksen muihin tai kuulua tiettyyn viiteryhmään? Ahdistaako tavara sinua vai onko se sinulle ilon ja nautinnon lähde?
- Mieti, mikä sinulle on omassa kodissa tärkeää. Mikä tekee juuri sinun kotisi viihtyisäksi? Mitä haluat välttää? Minkälainen on toimiva koti?
- Aloita pienestä. Aloita yhden huoneen yhdestä kaapista. Tällöin urakka ei tunnu ylitsepääsemättömältä.
- Määritä omat säännöt tavarasta luopumiselle. Onko kriteerisi se, että tavaraa ei ole käytetty pariin vuoteen? Vai se, että et ole henkilökohtaisesti valinnut sitä? Onko esine rikkinäinen? Säilytätkö jotain vain velvollisuudentunnosta?
- Pohdi valmiiksi, mitä keinoja sinulla on laittaa tavara kiertoon. Kiireisenä äitinä et välttämättä jaksa vuokrata kirppispöytää, mutta ehkä voit laittaa ilmoituksen paikkakuntasi Facebook-ryhmään?
- Luo systeemejä ja sääntöjä. Esimerkiksi: joka kerta, kun kotiin tulee uusi esine, tulee sinun luopua kahdesta.
- Ennakoi ja vertaile tulevia hankintoja. Odota ainakin vuorokausi, ennen kuin klikkaat verkkokaupan ostoskorin maksa-nappulaa. Jos mielihalua ei enää vuorokauden kuluttua ole, voit unohtaa koko jutun suosiolla.
- Tutkaile omaa kulutuskäyttäytymistäsi. Ostatko usein ahdistukseen, tylsyyteen tai ajankuluksi? Miksi? Mitä koitat ostamisella parantaa? Voitko korvata ostamisen jollain muulla iloa tuottavalla, kuten elämyksellä tai hyvällä ruoalla?
- Määritä oma paikkansa jokaiselle esineryhmälle. Esimerkiksi: kaikki lasten lelut laitetaan iltaisin aina samaan paikkaan. Näin lapsikin oppii, että tavaroilla on oma paikkansa. Jos leluja on karsimisesta huolimatta liikaa, laita ota osa hetkeksi varastoon.
- Tuo tullessasi, vie mennessäsi. Jos tavaraa tuntuu kuin huomaamatta kertyvän vääriin paikkoihin, opetelkaa perheenä viemään tavara aina se ohittaessanne oikeaan paikkaansa. Toki tämä ei aina lapsiperheessä toteudu. Lasten tavaroita ei välttämättä kannata yrittääkään siivota kuin kerran päivässä.
- Mieti, tarvitseeko kaikkea olla kaksi tai kolme kappaletta? Esimerkiksi keittiövälineitä kertyy helposti liikaa. Samoin lastenvaatteita.
- Luo itsellesi kapselivaatekaappi, jossa jokainen vaatekappale on yhdistettävissä toiseen ja jossa vaatteet käyvät useimpiin tilanteisiin. Kapselivaatekaapin avulla et ikinä säilö turhaa tai joudu miettimään, mitä laittaisit päällesi.
- Älä säästä tavaraa fantasiaminälle (termi lainattu Virve Fredmanilta) jota ei joko enää ole tai ei ikinä tule olemaan. Jos säästät upeita korkokenkiä vain sen vuoksi, että ne maksoivat paljon, ovat kengät turhaa kaapintäytettä.
- Älä säästä tavaraa varmuuden vuoksi. Tähän on toki poikkeuksensa. Lasten toppahaalarit nykyistä kokoa isompana tai vaikkapa ajaton pikkumusta voisivat kuulua tähän kategoriaan.
- Lapselle ei tarvitse hankkia jotain tavaraa vain sen vuoksi, että se on muillakin ikätovereilla.
- Jos lapsiluku on täynnä, luovu ajoissa vauva-ajan tavaroista. Pidä vain nostalgisimmat ja tärkeimmät.
- Kaikkia kaappeja ei ole pakko täyttää tavaralla!
- Jos tavaroista luopuminen on vaikeaa, voit miettiä asiaa seuraavasti: saako kyseistä tavaraa jatkossakin kaupasta, mikäli sitä jostain kumman syystä tulisit tarvitsemaan? Todennäköisesti vastaus on kyllä. Et siis oikeasti menetä mitään.
Esimerkkinä: rakastan kirjoja. Yhteen aikaan shoppailinkin niitä ahkerasti verkkokaupoista. Kunnes tajusin, kuinka paljon tilaa ne vievät ja että lainaamalla kirjastosta pääsen sekä halvemmalla että helpommalla.
Suurin mullistus oli tajuta, että kiireisenä äitinä voin lainata äänikirjoja ilman huolta eräpäivistä ja kirjastoon ajelemisesta.
- Voit lainata tätä ammattijärjestelijöiden vinkkiä: ota valokuva sinulle tärkeästä esineestä, jolla kuitenkaan ei ole käyttöä tai joka vie vain tilaa kodissa. Tällaisia esineitä voivat olla esimerkiksi erilaiset kirjeet, dokumentit tai lasten piirrustukset.
- Mieti, tarviiko kaikkea omistaa? Voisitko vuokrata, lainata tai hankkia tuotteen yhteisomistukseen?
- Kokeile tavaran laittamista pois silmistä. Huomaatko edes sen poissaoloa? Kaipaatko sitä? Jos et, luovu siitä.
- Keräiletkö jotain tavaraa? Mieti silloinkin miksi. Tuottaako keräily sinulle iloa tai muuta hyötyä vai viekö se vain aikaa, tilaa ja rahaa? Joskus saatamme myös huomaamattamme jumittua johonkin tapaan, esimerkiksi sähkönsinisten lasiesineiden keräilyyn miettimättä sen kummemmin miksi sitä teemme.
- Kokeile laittaa ilmoitus esimerkiksi Tori.fi-sivuston annetaan-osastolle.Parhaimmillaan pääset tavarasta eroon vielä samana iltana.
- Jos kyseessä on kodin huonekalu, josta olet valmis luopumaan, voit kokeilla Mjuk.fi-palvelua ja tienata rahaa samalla, kun saat tilaa kotiisi.
Menetelmiä tavaran karsimiseksi
Jos pidät valmiista ohjeista ja menetelmistä, voit kokeilla jotain seuraavista:
- KonMari
- Minimalismi-peli: kuun ensimmäisenä päivänä luovutaan yhdestä tavarasta, kuun toisena kahdesta ja niin edelleen.
- Tavara päivässä: joka päivä luovut yhdestä tavarasta.
- 1-7 -metodi: maanantaina luovut yhdestä, tiistaina kahdesta, keskiviikkona kolmesta ja niin edelleen aina sunnuntain seitsemään tavaraan kunnes viikon lopussa olet sis luopunut yhteensä 28 tavarasta.. Jos jaksat toteuttaa tätä metodia, pääset vuoden aikana eroon noin 2000 tavarasta ilman suurta stressiä.
- Luo oma systeemisi:)
Yhteenveto
Minimalismi on vain yksi tapa luopua turhasta. Olet ehkä joskus huomannut, että tavaran raivaaminen ja siitä luopuminen on yllättävän raskasta henkisesti.
Kun kuitenkin jaksat ja uskallat luopua turhasta, raivaat niin kotiisi kuin mieleesikin puhdasta ja avaraa tilaa.
Lapsiperheessä onkin aivan ehdotonta, että jokaisella esineellä on oma paikkansa ja tilansa.
Haluatko käyttää vähemmän aikaa siivoamiseen ja tavarapaljouden kiroamiseen?
Haluatko enemmän aikaa itsellesi?
Aloita siis tavaran karsiminen jo tänään. Veikkaan, ettet edes muista, mitä kaikkea omistat.
Olenko oikeassa?
Lähteet
”Kotimme ei ole varasto” – viisi oivallusta, joilla saa pidettyä kaapit väljinä
https://yle.fi/aihe/a/20-10001692
Hamstraaja peittelee keräilyvimmaansa viimeiseen asti
https://yle.fi/uutiset/3-7598876
https://fi.wikipedia.org/wiki/Shoppailu
Shoppailu pidentää ikää -ja mitä muuta siitä onkaan sanottu
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2012/10/25/shoppailu-pidentaa-ikaa-ja-mita-muuta-siita-onkaan-sanottu
Eroon tavarasta: 1–7-metodi tyhjentää laatikot kuin itsestään
https://kotiliesi.fi/koti/kodinhoito/eroon-tavarasta-1-7-metodi-tyhjentaa-laatikot-kuin-itsestaan/
Muuta kiinnostavaa:
Julia Thurénin kolumni: Selkeä toive Whatsapp-viestissä aloitti krääsättömyyden vallankumouksen
