miten-loytaa-itsensa-itsetuntemus

Miten löytää itsensä eli mitä Näkymätön Ninni voi opettaa sinulle itsetuntemuksen tärkeydestä?

Psykoterapia-lehden artikkelissa kuvataan Muumilaakson Näkymätöntä lasta, Ninniä seuraavasti:

”Näkymättömän lapsen” tarinassa Tuu-tikki tuo Muumitaloon tytön, joka on muuttunut näkymättömäksi. Tuu-tikki selittää, että tytön kauhistuttava täti on hoitanut tyttöä vasten tahtoaan; vaikka täti ei ole kaltoinkohdellut tyttöä fyysisesti, hän on suhtautunut tähän armottoman tunnekylmästi ja murskaavan ironisesti.

Tyttö on siten elänyt pitkään ilmapiirissä, jossa häntä ei ole haluttu, ja tämän seurauksena hän on muuttunut näkymättömäksi. Tyttö ei myöskään puhu. Hänen ainoa aistein havaittava osansa on pieni hopeinen kello, jonka täti on ripustanut hänen kaulaansa tietääkseen missä hän milloinkin kulkee.

Täti on lopulta ilmoittanut, ettei koe olevansa velvollinen huolehtimaan sukulaisista, joita ei edes näe. Tuu-tikki on siksi hakenut tytön tädin luota: hän kertoo tuovansa tytön Muumitaloon, jotta he voisivat tehdä hänet jälleen näkyväksi.”

(Lähde: Taipale, Joona: Tove Janssonin ”Näkymätön lapsi” ja sosiaalinen peilaaminen. Psykoterapia-lehti.)

Näkymätön Ninni ja itsetuntemus

Näkymättömän Ninnin tarinaa käytetään usein vertauskuvana lapselle tai nuorelle, joka kasvaa traumaattisessa ympäristössä. ”Ninni” jää vaille hoivaa, turvaa ja rakkautta ja kokee siksi arvottomuutta.

Niinpä hän opettelee olemaan näkymätön: hän ei näytä todellisia tunteitaan eikä mielipiteitään tai vastusta ketään vaan toimii aina muiden häneen kohdistamien odotusten mukaisesti.

Ninnin tarina voi kuitenkin herättää samaistumisen tunteita myös sinussa. Aikuisena toistetaan usein lapsuudessa opittuja malleja. Jos olet lapsuudessa oppinut mukautumaan, väistämään, olemaan aina ”helppo lapsi” ja toteuttamaan muiden toiveita, teet luultavasti niin aikuisuudessakin.

Ninni oppii nopeasti erilaiset leikkien säännöt ja sen, mitä häneltä milloinkin odotetaan. Mutta hän ei milloinkaan naura tai innostu. Ninni on loputtoman tottelevainen ja mukautuvainen.

Ninnin päästessä Muumimamman hellään huomaan hän alkaa pikkuhiljaa, tassu tassulta tulla näkyväksi. Kuitenkin yllättävät ja negatiiviset asiat saavat hänet taas piiloutumaan muilta.

Ratkaiseva käänne tapahtuu, kun ärhäkkäänä ja sisukkaana tunnettu Pikku Myy alkaa ärsyyntyä Ninnin passiivisuuteen. Pikku Myy kysyy Ninniltä:

”Eikö sinussa ole yhtään eloa? Haluatko, että mottasen sinua nenään?”

Ninni luonnollisesti kieltäytyy kauniisti kyseisestä kunniasta. Pikku Myy jatkaa:

”Sinä et koskaan saa omia kasvoja, ellet opi tappelemaan. Usko minua!”

(Lähde ja sitaatit Tove Janssonin kirjasta Näkymätön lapsi Joona Taipaleen artikkelissa ”Näkymätön lapsi” ja sosiaalinen peilaaminen. Psykoterapia-lehti.)

Vaikka Pikku Myyn metodeja voidaan kyseenalaistaa ja pitää jopa öykkärimäisenä kiusaamisena, on hänellä arvokas pointti: kukaan ei voi olla aidosti oma itsensä, ellei saa ilmaista ja toteuttaa omia tunteitaan ja mielipiteitään.

Kukaan ei voi vain loputtomiin elää muiden odotusten mukaisesti. Jos tekee niin, kadottaa lopulta itsensä ja tulee näkymättömäksi myös muille.

Mikä saa sitten Ninnin viimein avautumaan?

Muumipappa pelleillee laiturilla tönäisevänsä Muumimamman veteen. Ninni rakastaa Muumimammaa ja haluaa suojella tätä. Ninni säntää Muumipapan perään ja iskee terävät hampaansa tämän häntään, jolloin Pappa itse putoaa mereen.

Ninni seisoo laiturilla kasvot punaisena, sähisten kissamaisesti Muumipapalle. Hän uskaltaa viimein näyttää todelliset tunteensa. Pikky Myy reagoi välittömästi:

”Hyvä, hyvä!” Myy huusi. ”Minä itse en olisi osannut tehdä tuota paremmin!”

Muumipeikkokin innostuu:

”Hän näkyy, hän näkyy!” huusi Muumipeikko. ”Hänhän on suloinen!’”

(Lähde ja sitaatit Tove Janssonin kirjasta Näkymätön lapsi Joona Taipaleen artikkelissa ”Näkymätön lapsi” ja sosiaalinen peilaaminen. Psykoterapia-lehti.)

Mietitkö sinä ikinä, miksi sinua ei kohdata ihmissuhteissa haluamallasi tavalla?

  • Jäävätkö sinun tarpeesi muiden tarpeiden jalkoihin?
  • Pelkäätkö näyttää muille kielteisiä tunteita?
  • Pelkäätkö mahdollisia konfliktitilanteita?
  • Tuntuuko sinusta, että olet vastuussa siitä, että kaikilla on hyvä olla?

Silloin sinussa voi olla Näkymättömän Ninnin vikaa.

Nakymaton-Ninni-itsetuntemus

Lue lisää: 10 tärkeintä sääntöä liian kiltille tytölle

Itsetuntemus ja itsesi ja unelmiesi toteuttaminen

Kun luet tämän postauksen loppuun, saat työkaluja itsetuntemukseen ja omien toimintatapojesi tarkasteluun. Jotta löytäisit itsesi uudelleen ja voisit toteuttaa itseäsi ja unelmiasi.

Lähestyn itsetuntemusta aiheena kahdesta keskenään erilaisesta näkökulmasta, Muumilaakson hahmojen analyysin sekä näyttelijä Lotta Lehtikarin Hyvä Terveys-lehdessä antaman haastattelun avulla.

Kurkataanpa ensin, millaisia hahmoja Muumilaaksosta löytyykään!

Disclaimer:en ole terapeutti, psykiatri, psykologi tai muukaan mielen ammattilainen, joten artikkelissa olevat mielipiteet ovat omiani, ellei lähdettä ole mainittu. Tämän artikkelin on tarkoitus toimia vertaistukena äidiltä toiselle.

Mikä Muumilaakson hahmo sinä olet?

Tove Jansson oli mitä ilmeisimmin viisas nainen ja taitava ihmistuntija. Muumilaakso onkin täynnä erilaisia persoonallisuustyyppejä ja elämäntarinoita.

Nopeasti ja pintapuolisesti katsottuna leppoisa ja tunnelmallinen Muumilaakso onkin pinnan alla läpileikkaus ihmisyydestä. Kirjat tarjoavat jotain sekä lapsille että aikuisille. Vastuu sisällön ymmärtämisestä jätetäänkin fiksusti lukijalle eikä sitä aleta alleviivaamaan.

Lue myös tämä

Analyyseja muumihahmoista on tehty ennenkin. Seuraava analyysi on omani.

Tunnistatko joukosta kenties itsesi?

Nuuskamuikkunen: yksinäinen susi, joka katoaa halutessaan eikä kysy tai pyydä siihen kenenkään lupaa. Täynnä hiljaista viisautta ja valmis auttamaan aina silloin, kun on paikan päällä.

Kuitenkin tavallaan itsekeskeinen ikuisessa matkanteossaan.

Nuuskamuikkusta ei kukaan kesytä. Paljon kertoo myös Muumipeikon ikuinen kaipuu ja ikävä ystäväänsä kohtaan. Nuuskamuikkunen on se henkilö, joka ei ikinä anna kaikkea itsestään ja jättää toisen alituisesti odottavaan tilaan. Tämän vuoksi Nuuskamuikkunen myös on yksin.

Viljonkka: neuroottinen täydellisyydentavoittelija ja auttamaton suorittajaluonne, jonka elämässä kaikelle on paikkansa ja paikkansa kaikelle. Viljonkan elämän perustuksia on helppo ravistella esimerkiksi Muumimamman boheemilla taloudenpidolla.

Viljonkalle on elintärkeää se, mitä muut hänestä ajattelevat. Kulisseja täytyy pitää yllä vaikka väkisin.Viljonkka pitää sotilaallista kuria myös lapsilleen, jotka kylläkin ovat melkoisia räyhähenkiä silloin, kun heidän peräänsä ei katsota.

Viljonkka onkin todellinen tehopakkaus. Elämäntyyli on kuitenkin kuluttava ja loppuunpalaminen on todellinen riski.

Muumipappa: ikuinen haaveilija ja idealisti. Ei kovin käytännöllinen, vaikka muut antavatkin hänen ymmärtää muuta. Kirjoittelee muistelmiaan, makaa riippukeinussa ja katselee pilviä. Tekee asiat omaan tahtiinsa.

Papan optimismi ja impulsiivisuus on joskus suistaa koko perheen pulaan. Esimerkiksi silloin, kun he muuttavat ulkosaariston majakkasaarelle Muumipappaa miellyttääkseen. Arki ei kuitenkaan mene aivan niin kuin unelmissa. Unelmissaan, muistelmissaan ja haaveissaan Muumipappa onkin onnellisimmillaan.

Pikky Myy: Ärhäkkä, suorasanainen, kärsimätön ja utelias. Pikku Myy ei kysele lupia vaan osallistuu kaikkeen ja sanoo kyllä mielipiteensä. Siellä, missä Pikku Myy on, eivät jää asiat tekemättä.

Huonoimpia puolia ovat ehkä täydellinen hienotunteisuuden puute ja oman tahdon ja asian ajaminen vaikka harmaan kiven läpi.

Pikku Myy tarkoittaa kuitenkin yleensä hyvää ja on lojaali niille, joita rakastaa. Pikku Myy ei jekkuilustaan huolimatta voi sietää epäoikeudenmukaisuutta.

Niiskuneiti: Niiskuneiti on naisellinen ja romantiikan nälkäinen. Hän ei kuitenkaan ikinä saa Muumipeikolta aivan sitä, mitä haluaisi vaan enemmänkin veljellistä rakkautta.

Niiskuneiti on kova tyttö ihastumaan ja rakastumaan. Miesten hyväksyntä ja ihailu onkin hänelle elintärkeää. Niiskuneiti ei ehkä ole löytänyt aidointa itseään vaan peilaa itseään miesten reaktioiden kautta.

Ei ole helppoa olla Muumilaakson kaunein tyttö.

Mitä mieltä olet? Osuivatko kuvaukset oikeaan? Itse uskon, että olemme kaikki yhdistelmiä ihan jokaisesta Muumilaakson asukkaasta.

Katso lisää: Maskit joita kannamme

menneisyys-itsetuntemus

Itsetuntemuksen merkitys elämässäsi

Itsetuntemus on avain parempiin ihmissuhteisiin sekä tyydyttävään ja merkityksellisempään elämään.

Onkin tärkeää sanoittaa omat pohjimmaiset tarpeesi, rajoitteesi ja vahvuutesi, jotta voit määritellä, kuka oikein olet ja millaista elämää haluat elää.

Kun näet itsesi selvemmin, usein saat myös perspektiiviä nähdä toisetkin omina aitoina itsenään, tuomitsematta.

Se, joka tuntee ja hyväksyy itsensä ja viihtyy omissa nahoissaan, ei tunne tarvetta toistenkaan vähättelylle tai rajoittamiselle. Näin ollen ihmissuhteistakin tulee mutkattomampia.

Rajoitukset, uskomukset ja niiden taakse piiloutuminen

Mitä tulee erilaisiin elämäsi rajoitteisiin ja virheellisiin uskomuksiin, on hyvä ymmärtää niitä ja osittain hyväksyäkin ne. Mutta niissä on turha jäädä asumaan.

On turha oikeuttaa niiden avulla erilaista haitallista käytöstä tai oman näköisen elämän elämättömyyttä.

  • Älä siis käytä diagnooseja tai vastoinkäymisiä tekosyinä olla pyrkimättä kohti unelmiesi elämää. Mieti pikemminkin, mitä olet noista vaikeuksista oppinut. Miten ne ovat tehneet sinut vahvemmaksi, ymmärtäväisemmäksi mutta samalla myös herkemmäksi elämälle eli empatialle ja rakkaudelle.

Emme me ihmiset perusluonteeltamme ole keskenämme niin kovinkaan erilaisia. Meillä on samat perustarpeet, halut ja tunteet.

Persoonamme vaihtelevat. Mutta nekään eivät ole kivenhakattuja. Voit siis pyrkiä muuttamaan huonoja piirteitäsi ja korostaa niitä hyviä.

  • Älä kuitenkaan ikinä pienennä tai vähättele itseäsi. On tärkeää osata olla itselleen ja muille armollinen ja myötätuntoinen.

Erityisesti suorittajaluonteet voivat olla erityisen kovia itselleen ja sitä kautta kuin varkain myös läheisille.

Jos vaadit itseltäsi paljon, koita miettiä tilannetta itsesi ulkopuolelta: miten suhtautuisit, jos vaikkapa lapsesi olisi itselleen yhtä ankara?

  • Lapsen asemaan asettuminen, on lapsi sitten kuvitteellinen tai todellinen, on muutenkin hyvä tapa suhtautua elämän haasteisiin.

Elämässä tapahtuu väistämättä isoja ja pieniä vastoinkäymisiä. Kaikille niistä emme vain voi mitään.

  • Tuolloin onkin hyvä opetella päästämään irti asioista, joille et kertakaikkiaan voi mitään.
  • Katkeruus ja kauna on kurja kumppani elämässä. Anteeksianto vapauttaa.

Lapset elävät hetkessä. Aikuisena jotenkin unohdat tuon kallisarvoisen taidon ja murehdit joko menneitä tai tulevaa. Et joko uskalla tai konkreettisesti pysty uskomaan, että elämä kannattelisi.

Lasta kannattelee äiti tai isä tai joskus perheen ulkopuolinen viisas ja hyväntahtoinen aikuinen.

Lapsuuden tapahtumat ja perheen dynamiikka vaikuttavat luonnollisesti myös pitkälle aikuisuuteen. Minäkuvasta toimintatapoihin, omaan sisäiseen dialogiin ja uskomuksiin. Oikeastaan siis aivan kaikkeen.

Usein nuo toimintamallit ovatkin hyvin kätkettynä.

Katso myös tämä postaus: 10 parasta kirjaa sinulle, joka olet kiinnostunut itsesi kehittämisestä

Itsetuntemus-hapea

Tiedostamaton häpeä ja avun tarvitseminen

Luin Hyvä Terveys-lehteä (2/22), jossa näyttelijä Lotta Lehtikari kertoo lapsuuden perheensä traumoista. Lotan äiti oli psyykkisesti sairas, arvaamaton ja väkivaltainen. Lapsuuden turvallinen aikuinen olikin rakastava ja lempeä hoitotäti, jonka Lotta sai pitää luonaan tokaluokkalaiseksi asti.

Lotta sai hoitotädiltä aikaa ja turvaa, jota oma äiti ei pystynyt tarjoamaan. Haastattelussa hän kertoo, että oppi vihaamaan äitiään jo pienestä.

Lotan isosisko vei oman henkensä aikuisiällä kaksisuuntaisen mielialahäiriön käydessä liian kovaksi hoitamattomana. Tyttöjen äiti teki itsemurhan, kun Lotta oli kolmekymppinen.

Lotta kertoo haastattelussa, että on hakeutunut terapiaan monessa vaiheessa elämäänsä. Viimeisin käynti alkoi viisi vuotta sitten, kun Lotta kärsi suolistoperäisistä ongelmista, jotka yllättäen nostivat myös lapsuuden traumat pintaan.

Lotan suurin tarve terapiaan mennessä oli hyväksynnän ja turvan tunteet. Lapsuuden ilmapiiri oli kova ja häpäisevä. Vasta äskettäin näyttelijä on ymmärtänyt, kuinka tiedostamaton häpeän tunne yhä vaikuttaa hänen elämässään.

Ollessaan parikymppinen Lotta tosin ajatteli olevansa itsevarma. Hän ei tunnistanut itsessään syvää arvottomuuden tunnetta, joka teki kovaksi ja armottomaksi. Suorittaminen ja menestys oli hänelle merkki siitä, että hän ei ole häpeällinen.

Onnekseen Lotta on aina kyennyt tuntemaan vahvasti eikä ole piilotellut tunteitaan. Harjoittelun kautta hän myös nykyään tunnistaa eri tunteensa. Näyttelijän mukaan usealla ovatkin tunnetaidot kateissa.

Ennen Lotan tunteet tulivat esiin pyrskähdyksenomaisesti mutta nykyään hän ei edes yritä padota niitä. Silloin tunnetilat ovat lyhyempiä ja kevyempiä.

Apuna tunteiden käsittelyssä nuorempana oli myös Lotan nuorisoteatteriharrastus. Roolien kautta tunteita sai näyttää estoitta, kun kotona oli haastavaa.

Nykyään Lotta on päättänyt tietoisesti, että ei aio siirtää omia ja sukunsa traumoja lapsilleen. Lotta pohtiikin usein ylisukupolvisia traumoja ja sitä, miten sukutausta vaikuttaa erityisesti mielen sairauksissa.

Lota oma äiti kieltäytyi avusta. Tytär ymmärsi, että avun vastaanottaminen on kriittisen tärkeää ja ei todellakaan mikään häpeän aihe.

”Yksin pärjääminen on vastoin ihmisyyttä.”

(Lotta Lehtikari, Hyvä Terveys 2/22)

Myös rehellisyys omaa itseä kohtaan on Lotan mielestä tärkeää. Iso oivallus on ollut huomata, että hän on arvokas, vaikkei tekisi yhtään mitään eikä olisi erityisen menestynyt, hauska tai hyvä. Elossa oleminen riittää.

”Luotan siihen, että elämä kantaa.”

(Lotta Lehtikari, Hyvä Terveys 2/22)

Kiinnostuitko Lotta Lehtikarista? Mikäli lastensuojelun toiminta koskettaa sydäntäsi, voit katsoa Ylen areenasta Lotan sarjaa Pala sydämestä, joka on draamasarja lastensuojelun työntekijöistä

Testaa, mikä persoonallisuustyyppi olet

Jotta voisit olla oma itsesi ja toteuttaa itseäsi ja unelmiasi, sinun on ensin tunnettava itsesi. Jotkut meistä ovat siinä parempia kuin toiset.

Vuodet kotiäitinä voivat vaikuttaa siten, ettet enää tiedä, kuka oikein olet. Joudut ehkä rakentamaan koko identiteettisi uudelleen.

Samanlainen vaikutus on muilla isoilla elämänmuutoksilla kuten avioerolla, sairastumisella tai vaikkapa pitkäaikaisesta työstä luopumisella.

Mistä voit siis aloittaa itsetutkiskelun? Tutki tähänastista elämääsi ja siihen johtaneita tapahtumia, syitä ja seurauksia.

Tarkoitus ei ole syyllistää sinua tai etsiä muutoinkaan syntipukkia, vaan enemmänkin ymmärtää: mikä on tuonut sinut tähän pisteeseen?

  • Tunnistatko tähänastisessa elämässäsi tietynlaisia toistuvia tapahtumia tai ihmissuhteita?
  • Millainen olit lapsena?
  • Millainen olet parisuhteessa ja äitinä?
  • Millainen haluaisit olla?
  • Mikä sinua estelee?

Apuna itsetutkiskelussa voit halutessasi käyttää erilaisia persoonallisuustestejä. Muista kuitenkin tehdä niitäkin pienellä varauksella.

Jos otat tulokset kirjaimellisesti, sinun on helppoa syyllistyä oikeuttamaan kaikki tekemäsi ja tekemättömyytesi sillä, että tämmöinen minä nyt vain olen. Käytä siis tuloksia varauksella ja kyseenalaista niitä.

Voit myös kysellä läheisiltäsi, millainen olet.

Kohti-omia-unelmia

On olemassa useita tapoja luonnehtia erilaisia persoonallisuustyyppejä, muun muassa:

On sanomattakin selvää, että olemme kaikki muutakin kuin testien tulokset eikä niihin tietenkään tulisi tuijottaa sokeasti.

Muista, että lähtökohtaisesti olet aina uniikki yksilö. Testeillä voi kuitenkin parhaimmillaan olla havahduttava vaikutus ymmärrykseen omasta ja muiden toiminnasta ja vuorovaikutuksesta.

Katso tästä, miten voit toteuttaa itseäsi: 10 itsensä toteuttamisen tapaa kotiäidille

Lopuksi

Näkymätön Ninni löysi viimein oman äänensä ja tuli näkyväksi. Toisin kuin hän pelkäsi, vastaanotto oli riemukas ja kannustava. Älä siis sinäkään ikinä pelkää olla oma itsesi ja ilmaista myös niitä kielteisiä tunteita.

Tuo esiin oma upea, uniikki itsesi!

Mitä pidit tästä postauksesta? Kerro mielipiteesi kommenteissa ja jaa kaverille somessa:)

Lähteet:

Taipale, Joona: Tove Janssonin ”Näkymätön lapsi” ja sosiaalinen peilaaminen. Psykoterapia-lehti: https://www.psykoterapia-lehti.fi/tekstit/taipale116.pdf

Katso lisää muumihahmoista ja testaa, kuka sinä olet: https://www.moomin.com/fi/tutustu-muumeihin/

Masennusta ja paniikkihäiriöitä Muumilaaksossa:

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/07/09/masennusta-ja-paniikkihairioita-muumilaaksossa

Hyvä Terveys 2/2022: Emma Suominen haastattelee Lotta Lehtikaria: En anna tiedostamattoman häpeän enää ohjata elämääni”

Pala sydämestä, katsottavissa toistaiseksi Ylen areenassa: https://areena.yle.fi/1-50539227

Enneagrammi-testi: https://www.namaste.fi/fi/enneagrammi/tunnista-itsesi-persoonallisuustesti

Myers-Briggs-tyyppi-indikaattori: https://www.16personalities.com/fi/persoonallisuustyypit

Tunnelukoista: https://www.tunnelukkosi.fi/tunnelukot/

Selvitymismekanismit: https://hidastaelamaa.fi/2021/01/oletko-taakankantaja-nakymaton-lapsi-syntipukki-pelle-vai-sankari/

Värityypit eli DISC-analyysi: https://www.koulutus.fi/artikkelit/4-persoonallisuustyyppia-joita-kohtaat-paivittain-13787

Mitä mieltä olet, kommentoi niin jutellaan lisää!

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.

%d bloggaajaa tykkää tästä: