Nyt kun ruoan hinta tuntuu nousevan entisestään jokaisella kauppareissulla voi olla hyvä idea tarkastella omaa kulutuksen tasoa. Yleensä säästövinkeissä mainitaankin punalaputettujen tuotteiden ostaminen, kalliimpien merkkien vaihtaminen kaupan omiin, geneerisiin tuotemerkkeihin ja kasvisruoan suosiminen.
On kuitenkin tuotteita, jotka pitävät suhdanteista ja hinnasta riippumatta paikkansa useamman suomalaisen keittiössä. Näihin kuuluvat mm. vaipat pikkulapsitaloudessa, lemmikin ruoka, erilaiset pesuaineet ja hygieniatarvikkeet sekä kahvi.
Kävin eilen viikottaisella kauppareissulla ja vaikka kyseinen S-ryhmän kauppa ei olekaan kalleimmasta päästä, peruselintarvikkeiden hinnanousu tuppaa kyllä hirvittämään. Tuotteet, joihin ennen kului arviolta 80 euroa, sai nyt noin 100 eurolla. Oikein sydäntä raapaisee kun mietin erittäin pienituloisia ja yksinäisiä ihmisiä.
Miksi ruoka maksaa niin paljon?
Mitä kaikkea on elintarvikkeiden hinnan nousun takana, Ukrainan sodan lisäksi?
Mitä elintarviketeollisuudessa tapahtuu ja miten se näkyy meille kuluttajina?
Tässä postauksessa tutkin asiaa ei-ammattilaisen näkökulmasta ja spekuloiden tulevaa.
Rakastan ruokaa ja koska ruoka on meille jokaiselle välttämätöntä, on hyvä edes silloin tällöin seurata kaupanalan uutisia ja tapahtumia. Tällöin on helpompi ennakoida tulevaa ja ymmärtää, että tässäkin asiassa vaihtelu on normaali ilmiö, ei enne maailmanlopusta.
Lue myös tämä
Uutisia elintarviketeollisuudesta
Makeisten hinta tulee lähiaikoina nousemaan sokerin saatavuuden vuoksi noin 20%. Lähde
Totta, karkki ja herkut eivät ole välttämättömyys mutta kuuluu useimmiten suomalaisen ostoskoriin edes kerran viikossa.
Voisiko tämän jotenkin kiertää esimerkiksi korvaamalla makeiset leivonnaisilla?
Vaikka valkoisen sokerin hinta nouseekin, se tuskin ajaa ketään perikatoon. Kilohintaan katsottuna leipomusten hinta tulee joka tapauksessa halvemmaksi kuin yksittäisen mässypussin ostaminen. Lisäksi leivonnaiset voi pakastaa.
Kuten Marie Antoinette aikoinaan leivänpuutteesta kärsivälle kansalleen ymmärtämättömästi totesi: ”Kansa syököön leivoksia”.
Jos kuitenkin haluat edelleen syödä karkkia mutta ostaa ne halvemmalla, kannattaa harkita Urjalan Makeistukun tarjouksia
Eilen luin myös positiivisen uutisen. Lidl alkaa myydä saman päiväyksen tuotteita -50 prosentin alennuksella – jo aamusta alkaen. Monelle on tuttu Lidlin -30% oranssi alennuslappu. Jatkossa tullaan näkemään myös vihreitä -50% aletuotteita. Lähde
Saksalaisperäisen kaupan ja kahden suomalaisen jätin taistelu kansan suosiosta siis jatkunee. Ja se on hyvä meille kuluttajille. Kauppa joutuu olemaan varpaillaan ja tutkimaan tarkoin kuluttajan ostoaikeita ja mieltymyksiä.
Erilaiset etuohjelmat, alennukset, bonukset ja asiakasomistajan edut tulevat todennäköisesti vain lisääntymään jatkossa. Keskittäjä voi säästää rahaa. Joskus kannattaa juosta myös tarjousten perässä, kunhan vain polttoaineen hinta ei nouse pilviin.
Turhaa ei kannata ikinä hamstrata, sai sen sitten kuinka halvalla.
Kahvi.
Tiesitkö, että kahvin hinta määräytyy pörssissä? Kyllä, se on raaka-aine niin kuin muutkin, kullan, vehnän tai vaikkapa platinan ohella. Kahvin hinta voi heilahdella jopa kymmeniäkin prosentteja. Viime aikoina olemmekin nähneet, kuinka halvimmankin kahvipaketin hinta on noussut reilusti.
Toisin kuin voisi luulla, Ukrainan sota tai korona ei ole vaikuttanut kahvin hintaan niin paljon kuin kahvin saatavuus. Sääolosuhteet, satonäkymät, kysyntä ja tarjonta kaikki vaikuttavat. Ja kun pörssissä ollaan, myös pörssin yleiset näkymät.
Onkin aika hurjaa ajatella, että esimerkiksi Donald Trumpin presidenttiehdokkuusilmoitus voisi vaikuttaa tavallisen suomalaisen aamukahvin hintaan! Siinä voi jo sumppi solahtaa väärään kurkkuun!
Lähteet:
https://www.paulig.fi/kaikki-kahvista/kahvin-hinta
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/681bc82d-11d3-41b3-935f-cf140088a1d7
Suomalaiselle tuttua on, että käytetty tavara vaihtaa joskus omistajaa ”vain” kahvipaketin hinnalla. Saas nähdä, kuinka arvokkaaksi kahvipaketti vielä nousee:) Kaikki sijoittavat nyt kultaan, mutta olisiko kahviin sijoittaminen sittenkin parempi vaihtoehto?
Aika usein käy niin, että kahvia keitetään kerralla liikaa ja tuo kallis musta neste päätyykin sitten viemäriin. Hirvittävää tuhlausta, johon syyllistyn toisinaan itsekin!
Keitetään siis suosiolla vähemmän kerralla ja tarvittaessa keitetään toinen kierros. Tosinuukailija tosin tekee kylmästä kahvista vielä kylmän herkkukahvin itselleen tai käyttää nesteen makeissa leivonnaisissa. Kertakäyttösuodatinpussit voi aina korvata kestossuodattimella.
Katso nerokkaita lisävinkkejä ylijääneen kahvin käyttöön TÄÄLTÄ
Niksikkyys. Uudissana, jonka bongasin täältä Keskon sivuilta
Kovat ajat saavat kansalaiset turvautumaan kekseliäisyyteen ja kunnon vanhan ajan nikseihin. Perinteinen kotiruoka mutta myös arjen ruoanlaittoa nopeuttavat vinkit ovat nousseet kunniaan.
Trendikäs ja tärkeä yhteiskunnallinen ilmiö on myös hävikin välttäminen ja hävikkituotteiden hyödyntäminen ruoanlaitossa. Hävikin vähenemisen huono puoli on, että kauppiailla on vähemmän annettavaa ruoka-avulle.
Kuten isoäidin aikaan, kaikki, mitä kaapissa on, myös käytetään. Nahistuneista kasviksista saa hyvän kasvissosekeiton tai vaikkapa paahdettuja uunijuureksia. Kuivahtanut leipä käy lämpimiksi uunivoileiviksi. Pyttipannuun tai munakkaaseen saa kätkettyä mitä vain.
Yleensä ottaen halvaksi tulevat mm. seuraavat ruokalajit:
- keitot
- laatikot
- puurot
- kiisselit
- perunaruoat
- ruoat, joissa on vähennetty lihan/kalan/kanan osuutta normaalista
- ruoat, joissa on enemmän hiilihydraatteja kuin proteiinia
- sämpylät ja muut kotitekoiset leivonnaiset
- jääkaappiin valmiiksi pilkotut juurekset välipaloiksi lapsille
- erilaiset ruokaisat ”talonpoikaisruoat”, kuten minestrone-keitto, aliarvostetut ruhon osat tai vaikkapa broilerin maksa pakastimesta.
- Vanha kunnon makkara
- Kannattaa kokeilla vanhoja klassikoita, esimerkiksi peltilihapiirakkaa, nikkarin vuokaa tai vaikkapa tuulomantorttua. Lasagnen saa tehtyä edullisemmin esimerkiksi punaisiin linsseihin.
- Kasvisruokaa tehdessä on hyvä muistaa käyttää vähän reilummin mausteita. Pidä siis huoli, että maustekaapista löytyy muutakin kuin suola ja sokeri.
- Pannukakku on ruokaisa ja riittoisa vaihtoehto, jonka voi tehdä niin suolaiseksi kuin makeaksikin.
- Nopeat ja lapsillekin maistuvat köyhän naisen burgerit saat aikaiseksi vaikkapa kotitekoisista sämpylöistä, kurkkurelissistä, juustoviipaleesta, ketsupista ja kalapuikoista.
- Linssit, pavut, herneet. Katso Frugalwoodsin suosittu papuruokaresepti täältä
- iskukuumennettu maito eli UHT-maito ei ole halvempaa kuin normaali maitolitra. Mutta kun varaat muutaman UHT-maidon kuivakaappiin, et ikinä joudu juoksemaan kauppaan vain yhden maitolitran tähden. Ja vältyt turhilta heräteostoksilta.
Jos kaipaat inspiraatiota, kaiva käsiisi esimerkiksi Marttojen Penninvenyttäjän keittokirja TÄÄLTÄ
Tai tutustu tähän ilmaiseen Marttojen Kotiruokaa kolikoilla digioppaaseen
Ehkä haluat kurkata Vegaaniliiton reseptejä?
Samalla kun säästät rahaa, teet hyvää myös terveydellesi ja ympäristölle.
Adlibrikseltä löydät Hellapoliisin keittokirjan opiskelijoille
Puolita se eli nuukailijan filosofiaa
Kuluttajina meitä kannustetaan aina ostamaan enemmän ja käyttämään enemmän. Mutta vähempikin riittää.
Jos esimerkiksi käytät lapsen pepun puhdistukseen kosteuspyyhkeitä, voisitko harkita niiden puolittamista? Näin pakkaus kestää pidempään. Tai ehkä vain peset pepun?
Jos käytät vanulappuja, käytäthän lapun molemmat puolet? Voit myös korvata puuvillaiset vanulaput kestolapuilla.Entä shampoo, lotraatko sitä mielin määrin suihkussa?
Keksitkö muita luovia tapoja pitkittää tuotteiden käyttöikää vielä hetkisen?
Jos lapsi on oppimassa kuivaksi, tulet säästämään rahaa, kun vaippapaketit jäävät pois ostoskärrystä.
Tosipihistelijän raamattu
Jenkeissä oma legendansa on ”The Frugal Zealot”, Amy Dacyczyn ja hänen kirjansa The Tightwad Gazette, joka kokoaa parhaat vinkit omaperäiseen pihistelyyn niin ruokakaupassa, ruoanlaitossa kuin kotitalouden hoidossa ja askartelussakin.
Todettava on, että osa vinkeistä on vanhentunut ajan kuluessa ja toiset taas soveltuvat vain Jenkkeihin. Kaiken kaikkiaan kirja voi kuitenkin olla hauskaa ja inspiroivaa luettavaa sinulle, joka mietit, mistä vielä säästää. Kirjan löydät esimerkiksi Adlibrikseltä
Kotivara
Kotivaran ylläpidon tärkeys on ollut tapetilla miltei koko korona-ajan. Niinpä se ei tule varmaan kenellekään yllätyksenä.
Se, mitä juuri sinun kotivaraasi kuuluu, riippuu omasta taloudestasi ja perheen kokoonpanosta. Yleisiä ohjeita löydät esimerkiksi Pirkka-lehdestä
Usein kotivaraan on hyvä kuulua proteiinirikkaita ja hyvin säilyviä papuja. Papuja löydät usein edullisesti Matsmartilta. Tämä postauksen kirjoitushetkellä siellä on esimerkiksi tarjouksessa 1500gramman pakkaus mustasilmäpapuja hintaan 3,99 euroa.
Kotivaran avulla pitkität kauppareissujen välistä aikaa ja säästät siten rahaa, energiaa ja aikaa. Onkin hyvä taito osata tehdä ruokaa kodin kaappien sisällöstä myös silloin, kun äkkiseltään jääkaappi näyttää huutavan eioota.
Yltäkylläisessä maailmassamme olemme tottuneet siihen, että jääkaapin tulisi notkua ruokaa. Ensimmäiset jääkaapit olivat kuitenkin huomattavasti pienempiä kuin nykyiset mammuttikaapit.
Ennen vanhaan, kun vesi piti kantaa kaivolta ja hella lämmittää puilla oli ruoanlaittokin aikaa vievä tapahtuma. Ruokakomerolla ei käyty yhtenään, vaan ruoka syötiin ruoka-aikoina, aidosti nälkäisinä.
Nykyään elämme ylellistä aikaa siinä mielessä, että voimme napsia ruokaa kaapeista milloin haluamme.
Tässä Iltalehden artikkelissa kerrotaan kodinkoneiden yleistymisestä Suomessa kautta aikain.
Jos edelleen kaipaat inspiraatiota ruokakauppaan, kurkkaa vaikkapa tämä Ihmemutsin video viikon ruokaostoksista
Pula-aika
Lotat olivat mestareita tekemään ruokaa tyhjästä. Niin sanottuja käteviä emäntiä siis. Pula-aikana totuttiin käyttämään luovuutta ja pysyttiin hoikkina. Erilaiset korvikkeet olivat arkipäivää ja kekseliäisyys huipussaan.
Kannattaakin tarkastella arkisia lempireseptejä uusin silmin: onko tietty raaka-aine välttämätön maun ja rakenteen kannalta, vai voisiko sen jättää vähemmälle tai peräti kokonaan pois? Ehkä sen voikin korvata jollain edullisemmalla, jo kotoa löytyvällä raaka-aineella?
Katso TÄÄLTÄ inspiraatiota
Pakastimen antimet kiertoon ja muuta vaihdantataloutta
Tämä saattaa olla tuttu tilanne: pakastimesi on täynnä puolukoita, joita et saa tungettua enää yhtään mihinkään. Kun käyt kylässä kaverilla, kuulet, että hänellä taas on aivan liikaa mustikoita mutta ei puolukoita. Voisitteko kenties vaihtaa?
Toinen ystäväsi taas leipoo paljon leivinuunilla, hän taitaa karjalanpiirakat ja ruisleivät. Sinä taas leivot mieluummin pullaa tai makeita piirakoita sähköuunissa. Voisitteko tehdä vaihtokaupat? Tai ehkä ostatte ison säkin jauhoa yhdessä paikalliselta myllyltä ja pidätte leivontatalkoot?
Myös kasvissosekeiton keittämisestä voi tehdä sosiaalisen tapahtuman. Iso kattila keittoa riittää monelle ja päälle voi ripotella haluamaansa höystettä kananmunasta erilaisiin siemeniin. Tai ehkä laitatte ison satsin pasta bolognesea koko poppoolle? Vain luovuus ja kekseliäisyys on rajana.
Mutta en pidä ruoanlaitosta tai osaa ja jaksa sitä!
Kaikkien ei tarvitse pitää ruoanlaitosta tai edes osata sitä. Mutta on fakta, että ruoan laittaminen alusta asti itse on sekä halvempaa että aikaa vievää.
Joskus on kuitenkin hyvä idea säästää omia voimiaan ja vaikkapa tilata ruokaostokset kotiinkuljetuksella. Huono puoli siinä on toimituskulut, hyvä puoli taas polttoaineen kulutukselta ja heräteostoksilta välttyminen.
Jokainen tehköön tavallaan. Yksi suomalaisia yhdistävä asia kuitenkin on, että kukaan ei pärjää ruoatta.
Ruoan tulisi olla myös nautinnon ja ilon lähde sekä perheitä yhdistävä tekijä. Herkkuhetkiin tulisi jokaisella olla oikeus edes silloin tällöin.
Näin joulunajan lähestyessä onkin hyvä muistaa myös vähävaraisia. Esimerkiksi Pelastusarmeijan joulupatakeräyksen kautta autat myös heitä saamaan hyvän joulun.
Lahjoita Joulupataan TÄSTÄ
Jos itse olet ruoka-avun tarpeessa, voit etsiä oman paikkakuntasi ruokajakelua esimerkiksi TÄMÄN linkin kautta
Kannattaa myös seurata paikkakuntasi uutisia esimerkiksi Facebookin ryhmien tai paikallislehtien kautta.
Myös omasta seurakunnasta voi kysellä mahdollisesta diakoniatoiminnasta
Lopuksi
Mitä ajatuksia ruoan hinnan kallistuminen sinussa herättää? Miten sinä säästät ruokaostoksissasi?
