Perhevapaat ovat muutoksen keskellä.
Niin erilaiset poliittiset ryhmittymät kuin työmarkkinatahotkin ovat jo vuosia vaatineet lisää joustoa perhevapaiden järjestelyyn.
Erityisesti on toivottu lisää joustoa isien vapaiden suhteen sekä tasa-arvoisempaa työelämää, jossa äidit palaavat kotoa nopeammin töihin.
Niin Juha Sipilän kuin Antti Rinteenkin hallitukset kaavailivat perhevapaille omia muutoksiaan. Loppuun asti ei kuitenkaan päästy.
Liekö osuutta naisvaltaisella hallituksella, että perhevapaauudistus näyttäisi viimein toteutuvan (sormet ristiin?) vuoden 2022 aikana. Syyskuun aikana hanketta on hiottu ja lähetetty hallituksesta eduskunnan hyväksyttäväksi.
Suunnitteilla olevassa mallissa kumpikin vanhempi saisi oikeuden 160 päivärahapäivään (n.6,5kk). Yhteensä tämä tekee 320 päivää. Kumpi vaan voi luovuttaa omasta kiintiöstään 63 päivärahapäivää toiselle vanhemmalle.
Nämä päivärahapäivät tulee käyttää siihen mennessä, kun lapsi täyttää 2 vuotta (nykyisessä mallissa vanhempainvapaat on käytettävä heti äitiysvapaan jälkeen lapsen synnyttyä).
Riippumatta perhemuodosta, malli toimisi samoin kaikilla.
Raskaana oleva saisi uudistuksessa ennen vanhempainrahakauden alkua ns. raskausrahaa 40 arkipäivän ajalta. Oikeus varhaiskasvatukseen alkaisi sen kuukauden alussa, kun lapsi täyttää yhdeksän kuukautta.
Nykyiseen järjestelmään verrattuna perhevapaiden määrä kasvaisi. Tällä hetkellä äitiysraha on 105 arkipäivää, isän isyysraha 54 arkipäivää ja yhteisesti sovittavissa olevaa vanhempainrahaa 158 arkipäivää.
Perhevapaauudistuksen tavoite ja aikataulu
EU:n Työelämän tasapaino-direktiivillä on ollut oma osuutensa perhevapaajärjestelmän uudistuksessa.
Direktiivilla halutaan edistää miesten ja naisten tasa-arvoa työelämässä sekä helpottaa työn ja perhe-elämän yhteensovittamista.
Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan uudistushankkeen tarkoituksena on myös huomioida yrittäjyyden eri muotoja sekä monimuotoisia perheitä entistä paremmin.
Sukupuolten väliset palkkaerot halutaan tasoittaa. Lähde
Uudistusta on valmistellut Sosiaali-ja terveysministeriön työryhmä sekä Työ-ja elinkeinoministeriön työryhmä. Työmarkkinajärjestöjen edustajilla on ollut myös mahdollisuus ottaa kantaa asiaan.
Lakimuutoksen on tarkoitus tulla voimaan 1.elokuuta 2022.
Lähteenä tässä on käytetty Eduskunnan omia verkkosivuja
Perhevapaauudistus tarkoittaa toteutuessaan tätä:
- Isien ansiosidonnaisia vapaita pidennetään äitien vapaiden siitä automaattisesti lyhentymättä
- Yhteisiä vapaasti valittavia jaksoja voi vanhempien kesken luovuttaa toiselle 0-63 arkipäivän verran
- Jos isä siis luovuttaisi äidille maksimin 63 päivää omistaan, hänelle jäisi silti 97 päivää, mikä on huomattavasti enemmän kuin nykyinen isien 54 päivän isyysraha
- Lasta kohden päivärahapäiviä (arkipäivät) olisi yhteensä noin 13 kuukautta
- Päivärahapäivillä tarkoitetaan palkkaan sidottua korvausta
- Raskausraha (40 arkipäivää) mukaan laskettuna toisi päivärahapäiviä kaikkiaan lasta kohden yli 14 kuukautta eli vajaat 2 kuukautta enemmän kuin nyt
- Päivärahapäivät voi käyttää useassa osassa. Työsuhteessa olevat neljässä osassa.
- Jos vanhempi tekee osa-aikatyötä (päivittäinen työaika max 5 tuntia), hän voisi myös saada osittaista vanhempainrahaa.
- Raskausraha on yhtäjaksoinen ja se tulee aloittaa 14-30 päivää ennen laskettua aikaa
- Kotihoidon tuki säilyy ja sen voi aloittaa nykyistä mallia aikaisemmin eli 160 päivää lapsen syntymän jälkeen
- Monikkoperheiden vanhempien yhtäaikaisten päivärahapäivien määrää kasvatetaan (kaksosista 108, kolmosista 198 jne).
- Perhevapaaudistusta ajatellaan lähinnä satsauksena perheisiin, ei työllisyystoimena.
- Todellisten kulujen arviot vaihtelevat ja riippuvat vanhempien halukkuudesta käyttää päivärahojaan.
Kuka voi saada vanhempainrahaa?
Oikeus vanhempainrahaan on esityksen mukaan lapsen vanhemmalla, joka on lapsen huoltaja.
Myös henkilöllä, joka on tunnustanut vanhemmuuden, olisi oikeus vanhempainrahaan enintään neljän kuukauden ajan lapsen syntymästä lukien.
Kaikkien lasten vanhemmilla, jotka ovat lapsen huoltajia, olisi päivärahoihin yhtäläinen oikeus riippumatta vanhemman sukupuolesta tai siitä, onko biologinen vai adoptiovanhempi tai onko lähi- vai etävanhempi.
Yhden vanhemman perheissä vanhempi saisi molemmat kiintiöt eli yhteensä 320 päivää.
Kun lapsella on vain yksi vanhempainrahaan oikeutettu vanhempi, hän voisi kuitenkin luovuttaa kiintiöstään yhteensä 126 vanhempainrahapäivää esimerkiksi puolisolleen.
Mitä ajatuksia perhevapaauudistus sinussa herättää?
Lähtökohtaisesti voisi kuvitella, että jokainen pikkulapsiperheen arkea viettävä tai sitä suunnitteleva osaisi arvostaa tulilla olevaa uudistusta.
Kritiikkiä voidaan kuitenkin esittää esimerkiksi siitä, mitä tämä kaikki todellisuudessa tulee maksamaan yhteiskunnalle. Kuka jää todelliseksi maksumieheksi?
Toinen kysymys on, auttaako perhevapaiden pidentäminen, jos elämisen kuluja ei saa katettua perhevapaiden ajalla samaan tyyliin kuin ennen niitä.
Asumisen kulut ovatkin nousseet vuosi vuodelta erityisesti pääkaupunkiseudulla.
Perhevapaiden suunnittelu vaatiikin taloudellista puskuria kun tulot laskevat mutta menot pysyvät ennallaan tai jopa kasvavat.
Minimituloisella ei välttämättä ole vain varaa käyttää kaikkia hänelle oikeutettuja vapaitaan.
Mitä mieltä sinä olet?
Onko perhevapaaudistus hyvä vai huono juttu?
Muuttaako se sinun perheesi arkea ja mihin suuntaan?
Kannustaako se sinua palaamaan aikaisemmin työelämään?
Kannustaako se puolisoasi hyödyntämään entistä paremmin omia vapaitaan?
Disclaimer: Artikkelin tieto pohjautuu viittaamiini lähteisiin (21.9.2021). Koska perhevapaauudistus on juuri nyt tapetilla, tilanne elää ja yksityiskohdat voivat muuttua, kuten vaikkapa ansiosidonnaisten päivien lukumäärä.
Älä siis luota vain ja ainoastaan minun sanaani, vaan tarkista ajankohtainen tilanne esimerkiksi Kelan tai Eduskunnan verkkosivuilta.
