Kuvittele seuraavat kaksi tilannetta:
- Pelkäät ilmaista mielipiteesi, koska tiedät siitä seuraavan ainoastaan kritiikkiä, mollausta ja asioiden lyttäämistä. Samasta syystä piilottelet todellista luonnettasi ja unelmiasi.
Kuljet lasinsiruilla ja perustat toimintasi puolison reaktioihin. Puolisosi kohdistaa sinuun henkistä väkivaltaa. Saattaa olla lähellä, että väkivalta muuttuu fyysiseksi. Ehkä pelkäät lasten ja oman turvallisuutesi puolesta.
Rajoitat menemisiäsi ja tekemisiäsi sen pelossa, mitä niistä voisi puolison mielessä ja teoissa seurata.
- Saat olla 100% oma itsesi vikoineen päivineen. Uskallat ilmaista mielipiteesi ja tunteesi ilman pelkoa lyttäämisestä tai kritiikistä. Sinua kannustetaan, rakastetaan ja tuetaan.
Olosi on turvallinen ja luottavainen. Perheenne toimii yksikkönä, joka tukee ja auttaa toisiaan. Saatte voimaa toisistanne ja jokaisella on oikeus unelmiinsa ja mielipiteisiinsä, kuinka hulluja ne sitten olisivatkaan.
Psykologinen turvallisuus ja sen puute
Toisessa esimerkissä nautit psykologisen turvallisuuden tunteesta, ensimmäisessä kärsit sen puutteesta.
On helppo vastata, kumpi tilanteista houkuttelee enemmän. Miksi kukaan haluaisi elää jatkuvassa epävarmuudessa, pelossa ja henkisen ja fyysisen väkivallan uhan alla?
Niinpä. Ei kukaan. Kysymys ei ole tahdon asiasta tai valinnasta. Silti joka kolmas nainen (30%) Suomessa on kokenut parisuhteessa fyysistä ja/tai seksuaalista väkivaltaa. Lähde: Naisiin kohdistuva väkivalta Suomessa | Naisten Linja
Naisten linjan mukaan:
”Euroopan unionin perusoikeusviraston tutkimuksen mukaan Suomi on EU:n toiseksi turvattomin maa naisille ja Suomessa naisista lähes puolet (47%) on kokenut fyysistä ja/tai seksuaalisuutta loukkaavaa väkivaltaa 15 vuotta täytettyään. Yli puolet (53 %) suomalaisnaisista on kokenut parisuhteessa henkistä väkivaltaa ja 24 prosenttia on kokenut vainoa 15 vuotta täytettyään.”
Lähde: Naisiin kohdistuva väkivalta Suomessa | Naisten Linja
Järkytyin totaalisesti luettuani yllä olevan faktan.
Yli 53% on kokenut parisuhteessa henkistä väkivaltaa. Luku on siis todella suuri!
Kukaan ei varmastikaan haaveile tulevansa minkäänlaisen väkivallan uhriksi. Kukaan ei sitä suunnittele. Kenenkään ei myöskään pitäisi joutua sitä pelkäämään tai sietämään. Silti kuka tahansa voi joutua sen uhriksi.
Kaikenlainen väkivalta, sanallinen tai fyysinen, on väärin. Yhdeksi väkivallan muodoista voidaan myös lukea yhä vain yleistyvä katuhäirintä, johon esimerkiksi somevaikuttaja Roosa Rahkonen on ottanut kantaa mielenilmauksellaan: Helsinkiläinen Roosa Rahkonen kohtaa vuodesta toiseen häirintää kaduilla – Nyt sadat nuoret naiset yhtyivät hänen kokemuksiinsa – Helsinki | HS.fi
Vielä ahdistavampaa on lapsiin ja nuoriin kohdistuva kollektiivinen seksuaalissävytteinen häirintä, johon esimerkiksi Oulun poliisi on aikanaan joutunut puuttumaan: Oulua ravistellut seksuaalirikoskohu poisti laput silmiltä, mutta onko kaupunki nyt turvallisempi? Poliisin mielestä on, nuorten mielestä ei (yle.fi)
Psykologinen turvallisuus – mitä se on?
Tässä postauksessa käsittelen psykologista turvallisuutta käsitteenä. Käyn läpi, mitä psykologinen turvallisuus on ja ei ole.
Esimerkiksi katuhäirintä tai alaikäisten lasten häirintä ei täytä psykologisen turvallisuuden kriteereitä.
Fyysinen koskemattomuus onkin yksi tärkeä tekijä psykologiselle turvallisuudelle. Kun sitä vastaan rikotaan, psykologinen turvallisuudentunne on mennyttä.
Väkivallan uhri ei saa nauttia psykologisen turvallisuuden tunteesta, joka on monella tapaa perustava edellytys hyvinvoinnille ja terveelle itsetunnolle.
Kun ihmissuhteessa tai vaikkapa ryhmän välisissä suhteissa vallitsee psykologinen turvallisuus, yksilöt kokevat olonsa turvalliseksi, uskaltavat sanoa mielipiteensä ja kokevat olevansa osa tiimiä.
Olo on itsevarma ja luottavainen, hyväksytty. Mielipiteitä uskalletaan esittää, koska tiedetään, että kukaan ei lyttää niitä alas.
Tällainen ilmapiiri onkin omiaan innostamaan luovuutta. Parhaimmillaan se rohkaisee hiljaisimmankin meistä osallistumaan ja kertomaan kantansa.
Psykologinen turvallisuus parisuhteessa – mitä se on?
Keskitytään seuraavaksi psykologisen turvallisuuden tunteeseen parisuhteessa. Jokainen meistä haluaa olla turvassa meille jokaiselle tärkeimmässä paikassa, omassa kodissa.
Jokainen meistä haluaa myös tuntea olevansa niin perheessään kuin parisuhteessaan erityinen, rakastettu ja kunnioitettu.
Pelko, ahdistus, kipu ja väkivalta eivät kuulu turvallisiin lähisuhteisiin.
Jokaisella meistä on oikeus saada olla kotonaan oma itsensä ja ilmaista itseään vapaasti.
Kotisi on turvallinen, kun sinne on mukavaa tulla.
Teillä ollaan tasa-arvoisia, eli voitte pariskuntana tai perheenä olla asioista eri mieltä ilman, että kukaan tulee tuomituksi, haukutuksi tai ivatuksi.
Luotatte toisiinne.
Sinun ei myöskään tarvitse pelätä perheenjäsenesi suuttumista tai jättää sen pelossa asioita tai mielipiteitäsi kertomatta.
Turvallisessa parisuhteessa ja perheessä arvostetaan ja huomioidaan kaikki sen jäsenet.
Pidätte huolta toisistanne. Jos sairastut, sinulla on huolia tai elämässäsi tulee eteen muita vastoinkäymisiä, voit luottaa siihen, että sinusta pidetään huolta ja että saat empatiaa osaksesi.
Turvallisessa parisuhteessa ja perheessä päätetään isoista asioista yhdessä ja kaikki kokevat tulevansa kuulluiksi.
Huolehditte pariskuntana talousasiat yhdessä ja tiedät, mihin rahat teillä käytetään sekä paljonko teillä on mahdollista omaisuutta ja velkaa.
Kodissanne kaikilla perheenjäsenillä on omat ystävänsä ja harrastuksensa, mutta teette mukavia asioita myös yhdessä.
Teillä kenenkään ei tarvitse pelätä toista perheenjäsentä.
Teillä ei ole henkistä eikä fyysistä väkivaltaa eikä teillä käytetä liikaa päihteitä.
Lähde: Turvallisuus lähisuhteissa – Nettiturvakoti
Kenties sinua kiinnostaa myös tämä postaukseni: https://aidinomahuone.fi/syypaa-onnettomuuteesi-on-puolisosi/
Hyvän olon lähteet, jotka edesauttavat hyvinvointia ja psykologisen turvallisuuden tunnetta
Hyvinvointiasi lisääviä asioita ovat esimerkiksi turvallisuus ja viihtyvyys, fyysinen ja psyykkinen terveys, terveelliset elämäntavat, taloudellinen hyvinvointi, yhteisöön kuuluminen sekä onnistumisen kokemukset.
Äidin oma huone korostaa myös merkityksellisyyden tunteen tärkeyttä. Jos päivästä toiseen vain suorittaa automaatiolla ja odottaa seuraavaa perjantaita, merkityksellisyyden tunne elämässäsi on saattanut kadota.
Äidin oma huone-blogissa kirjoitan myös itsensä äitiyteen hukkaamisesta, mikä käy helposti erityisesti kilteille suorittajaluonteille.
Äitiys on parhaimmillaan ihanaa, mutta se yksinään ei riitä loputtomiin tuomaan merkityksellisyyttä elämääsi. Tarvitset elämääsi muun muassa seuraavia asioita, jotta voit tuntea olevasi tasapainossa ja tyytyväinen:
Terveys, liikunta ja ulkoilu sekä tasapainoinen ruokavalio
Hengenravinto (yksille se voi olla seurakuntaan kuuluminen, toiselle tietyn asian fanitus, kolmannelle kirjallisuus, neljännelle vapaaehtoistyö, viidennelle itsensä kehittäminen…)
Taloudellinen tasapaino: kulut ja menot ovat vähintäänkin tasapainossa ja hallitset omaa talouttasi. Yllättävät menot eivät suista talouttasi raiteiltaan.
Terve ja onnellinen parisuhde.
Ihmissuhteet, joista saat yhtä paljon kuin annatkin.
Aikaa itselle.
Oman jutun ja oman sydämen seuraaminen: onko se sitten täyspäiväiseksi taiteilijaksi heittäytyminen, verkkokaupan perustaminen, huonosta suhteesta poistuminen, varallisuuden kasvattaminen, muiden auttaminen, kirjan kirjoittaminen, vuorikiipeilyn aloittaminen tai vaikkapa maailmanympärimatka.
Oman sydämen äänen voi vaimentaa ja sitä voi olla kuuntelematta. Meidät suomalaiset on lähtökohtaisesti kasvatettu järki-ihmisiksi, ja unelmatkin kannattaa toteuttaa suunnitelmallisesti. Mutta pitkällinen oman itsensä toteuttamisen kieltäminen aiheuttaa vain ongelmia.
Jos ongelma on parisuhde itsessään, suhteesta lähteminen vaatii rohkeutta ja peiliin katsomista. Kenenkään ei kuitenkaan ole syytä jäädä parisuhteeseen, jossa on henkistä tai fyysistä väkivaltaa.
Etkö tiedä, mikä sinun oma juttusi voisi olla? Kurkkaapa tämä postaukseni:
Terve mutta kompuroiva parisuhde
Jokaisessa parisuhteessa tulee aikoja, jolloin on vaikeaa. Mietitään ehkä, että onko yhdessä olemisessa enää mitään järkeä. Saattaa tulla neljänkympin kriisi tai jotain vakavampaakin.
Koska elämä on. Kaikelle ei aina ole syytä tai syyllistä.
Jos parisuhde kuitenkin muutoin voi hyvin ja rakkautta on vielä jäljellä, on aina helpointa aloittaa katsomalla peiliin:
Mitä minä osaltani voin tehdä, jotta parisuhteessamme on enemmän psykologisen turvallisuuden tunnetta?
Voinko valittaa vähemmän?
Voinko kiittää ja kehua?
Avaudunko toiselle itselleni tärkeistä asioista – ja annanko myös puolison tehdä sen?
Osoitanko, että hän on minulle tärkeä?
Muistanko halata ja antaa läheisyyttä?
Osaanko kommunikoida rakentavasti ja lyttäämättä?
Annanko puolisolle suunvuoron?
Yritänkö koko ajan korjata toisen tekemisiä?
Annanko puolisolle myös omaa aikaa ja tilaa?
Jäänkö ruminoimaan eli märehtimään menneitä vai osaanko keskittyä nykyhetkeen?
Lopuksi
Esimerkiksi Mannerheimin lastensuojeluliitolta löytyy hyödyllisiä artikkeleita katkenneen yhteyden palauttamiseen parisuhteessa, vanhemmuuteen ja jaksamiseen sekä vanhemmuuteen ja päihteidenkäyttöön:
Katkenneen yhteyden palauttaminen parisuhteessa – Mannerheimin Lastensuojeluliitto (mll.fi)
Jos taas koet parisuhteessasi henkistä tai fyysistä väkivaltaa, voit ottaa yhteyttä vaikkapa Naisten linjaan:
Etusivu | Naisten Linja tai Ensi-ja turvakotien liittoon: Etusivu – Ensi-ja turvakotien liitto (ensijaturvakotienliitto.fi)
Oli tilanteesi mikä tahansa, muista, että apua on saatavilla. Avun pyytäminen voi joskus olla vaikeinta, mitä olet ikinä tehnyt, mutta myös rohkeinta ja mullistavinta, mitä olet tehnyt. Älä jää yksin ongelmien kanssa.
Mitä pidit tästä postauksesta? Kerro alla! Jaathan myös kaverillesi, kiitos:)
Lähteet:
Naisiin kohdistuva väkivalta Suomessa | Naisten Linja
Turvallisuus lähisuhteissa – Nettiturvakoti
Etusivu – Ensi-ja turvakotien liitto (ensijaturvakotienliitto.fi)
