Tässä postauksessa kerron loppusuoralla olevasta terassin päivitysurakastani. Koko homman juju on siinä, että väsynyt äiti (eli allekirjoittanut) saa oman kesähuoneen.
Siis oman tilan, johon vetäytyä kun lapset on saatu nukkumaan ja maailmassa on viimein rauha.
Terassi tulee todellakin tarpeeseen. Viime viikkoina olen nimittäin ollut erityisen kuormittunut.
Uusi työ, lasten neuvolakäynnit, esikoisen erikoistarpeet, kuopuksen allergiset oireet, arjen metatyö ja alituiset muistamiset ja menemiset meinaavat välillä musertaa alleen painollaan.
Siksipä panostan yhä enemmän omaan viihtyisään tilaan, jossa mieli ja keho saa levätä. Onneksi on kesä ja oma paikka voi löytyä terassilta.
Jotta pysyt kärryillä siitä missä mennään, suosittelen lukemaan ensin tämän postaussarjan aikaisemmat osat:
Osa I: Operaatio terassin päivitys eli miten äiti saa oman kesähuoneen
Osa II:Terassin päivitys osa II- ideointia ja hankintoja
Hei hei mitä kuuluu terassi?
Postaussarjan ensimmäisessä osassa kerroin budjetistani. Uskaltanen sanoa, että budjetti on ylittynyt satasella tai parilla, kuten usein on tapana käydä.
Olen edelleen nauttinut terassin sisustamisesta juuri oman maun mukaiseksi.
Kissavanhuskin on alkanut viihtyä paremmin omalla terassilla sen sijaan, että hiipisi naapureiden sohvaryhmille (sori vaan naapurit). Nyt terassilla onkin useita pehmoisia lepopaikkoja, mistä valita.
Kävin kukkaostoksilla. Huomasin, että kukkiin ja muihin pihatarvikkeisiin saa kulumaan rajattomasti rahaa, jos ei osaa rajoittaa itseään.
Tosin kesäpihalla shoppailu ahdistuneen erityislapsen kanssa vie terävimmän kärjen äidin järkiperäisiltä ostospäätöksiltä. Niinpä ostoskärryyn päätyi yhtä sun toista värikästä niin nopeasti kuin mahdollista.
Terassilta löytyy nyt entisen kahden kovan tuolin sijasta useita istuma/lepopaikkoja: säilytyslaatikon päällä on aikuisen makoiltava tila, entiseltä työpaikalta saadun penkin päällä on diy sohva, riipputuolissa on makoisa pesä maailman uuvuttamalle äidille ja kalusteryhmän tuolit ovat saaneet istuinpehmusteet.
Muutamia mutkia on ollut matkassa. Kun tilaa paljon tavaraa eri verkkokaupoista, on väistämätöntä, että erehdyksiä sattuu. Jotain on unohtunut toimituksesta tai tuotteessa on ollut pientä osumaa. Mutta loppu hyvin, kaikki hyvin.
Miltä uusi terassini sitten näyttää?
Muistatko vielä lähtötilanteen?
Terassia käytettiin lähinnä varastona.
Nyt sama takaseinä näyttää tältä:
Seinältä löytyy Ikean koottava viherseinä (2kpl), diy sisustustaulu (kirjaintaulu Hyvän Tuulen Puodista), tädiltä saatu liinavaate Australiasta, sisustuspeili tuomaan avaruutta, mummon tekemässä kassissa tekomuratti sekä tyynyjä ja patja säilytyslaatikon päällä.
Nurkasta löytyy nyt säilytyslaatikko lasten leluille, pihatarvikkeille ja muulle krääsälle. Vanha penkki on saanut viran pikkusohvana ja kissallekin löytyy oma tila. Vanhat punertavat matot nurkassa saavat vielä lähteä ja kissan talon alle kuormalavat eivät jää. Muuten alkaa olla valmista.
Alla vielä kuvakooste terassin yksityiskohdista:
Omasta mielestäni onnistuin tuomaan hieman Polynesian viboja terassilleni. Mitä mieltä sinä olet?
Tuunasin myös vanhasta kaapelikelasta sohvapöydän, jolle kelpaa laskea aamukahvi riipputuolissa köllötellessä.
Muoviliinan, nitojan ja juuttinarun avulla tekaisin sohvapöydän.
Uusi lempparipaikkani on ikioma riipputuoli. Tuunasin sitä hieman koristeköynnöksellä. Tyynyjä ja peittoja vaihtamalla ilmettä saa muutettua nopeasti. Kesällä hyttysverkko on tarpeen.
Kesti tovin miettiä, miten verhot saisi parhaiten paikoilleen. Jotkut käyttävät tarranauhaa, toiset verhorenkaita tai verhotankoja. Osa on ostanut terassille suihkuverhokangasta, sillä se kestää sadetta ja rapaa ja on helppohoitoinen.
Minä halusin kevyttä ja hulmuavaa, joten valitsin seitinohuet verhot. Pinterestistä sain idean verhojen kiinnittämiseen maanläheisesti juuttinarulla. Kun verhot ovat henkäyksenkevyet, ohutkin naru riittää.
Tässä kuvassa terassi on vielä melko karussa tilassa, mutta verhot ovat jo paikoillaan:)
Helmenkalastusta.
Löysinpäs vielä Tokmannista täydellisen kukkaruukunkin!
Kuva Tokmanni, Parcos ruukku kasvot.
Lopuksi
Oma kesähuone on projekti, joka elää ja muuttuu tilanteen mukaan. Perheellisenä myös lasten on hyvä viihtyä siellä, joten kesälelut odottavat jo säilytyslaatikossa parempia säitä.
Tyynyt ja peitot on helppo myöskin sujauttaa laatikkoon suojaan sateelta. Kukkia vaihtamalla ilmettä saa muutettua hyvinkin nopeasti.
Oma terassin päivitysprojektini oli pintapuolinen, nopea ja helppo toteuttaa. Kaiken saa kerättyä pois.
Pienissä tiloissa kompaktius, monikäyttöisyys ja kierrätettävyys ovat kovia sanoja.
Tärkeintä on kuitenkin, että äidillä on nyt ikioma paikka, jossa rentoutua ja lukea vaikka hetki hyvää kirjaa.
Onko sinulla oma kesähuone?
Millainen olisi oma unelmiesi terassi, parveke tai vaikkapa huvimaja? Kerrothan kommenteissa!
