ADHD aikuisena – mitä sinun on hyvä tietää

Adhd-oireet ovat lisääntyneet hurjasti. Vaikka adhd tunnistetaankin jo helpommin ja aikaisemmin kuin ennen, siihen liittyy edelleen paljon väärinymmärryksiä ja myyttejä.

Näiden väärinkäsitysten mukaan ADHD-oireilevat esimerkiksi:

• eivät saa elämässä ikinä mitään aikaiseksi, koska ovat laiskoja

• ovat aina niitä levottomia ”häirikköpoikia” koululuokassa

• eivät pysty keskittymään mihinkään

• eivät osaa olla hiljaa

• voidaan ”parantaa” adhd:sta lääkityksellä

• eivät ole vastuullisia

• oireilevat huonon kasvatuksen vuoksi

• ovat aina yliaktiivisia

Me, myself and ADHD

Aikuisiällä saadulla adhd-diagnoosilla ei sellaisenaan tee välttämättä mitään.

Diagnoosin saanut voi kuitenkin kokea useita ahaa-elämyksiä kun eletyn elämän palaset viimein loksahtavat paikalleen. Asiat ja tapahtumat saavat selityksen.

Esimerkiksi:

• Miksi koulu – ja opiskeluaika meni siten kuten meni?

• Miksi asioiden loppuun saattaminen voi olla vaikeaa?

• Miksi oman paikan löytäminen työelämässä voi olla haastavaa?

• Miksi koko ajan on ”kiire jonnekin”?

• Miksi välillä voi tuntea itsensä ulkopuoliseksi?

• Miksi parisuhteeseen sitoutuminen voi olla haastavaa

Tässä postauksessa käsittelen ADHD:ta sellaisen aikuisen näkökulmasta, joka ei ole aiemmin ollut tietoinen oireilevansa siitä. Esimerkiksi:

• Ehkä elämässäsi on ollut hetkiä, jolloin olet ihmetellyt jotain toistuvaa ja haitallista toimintatapaasi. Et silti ole osannut muuttaa toimintaasi.

• Et ehkä ole ymmärtänyt, miksi sinun koetaan välillä kyselevän erikoisia kysymyksiä.

• Saatat liidellä ns. pilvissä, omissa maailmoissasi suurimman osan ajasta.

• Ehkä sinun on koko ajan rummutettava pöydän pintaa tai pureskeltava hammastikkua ja liikuttava. Toisin sanoen, sinun on vaikea olla tekemättä mitään.

• Systemaattisuus, rutiinit, aikataulut, kurinalaisuus, priorisointi ja järjestelmällisyys voivat tuottaa sinulle vaikeuksia hyvästä tahdosta ja yrityksestä huolimatta.

Nämä kaikki asiat ovat ehdottoman OK sellaisenaan, eivätkä tarvitse sen kummempia diagnooseja.

Mutta jos haluat tietää lisää adhd:sta, jatka toki lukemista. Kuten sanoin, ymmärrys oireilusta saattaa olla silmiä avaava kokemus.

Tässä postauksessa käytän lähteenä kahta mainiota teosta:

Virta Maarit & Salakari Anita (2012) ADHD-aikuisen selviytymisopas – tutkittua tietoa ja käytännön vinkkejä. Tammi.

ja

Durchman Sari-Marika (2021). Supervoimani ADHD. Into.

Tuntuuko sinusta joskus, että olet hukassa omassa elämässäsi? Ehkä tästä postauksestani on apua: Miten löytää itsensä kun on hukassa omassa elämässään?

Mikä ADHD on?

ADHD tulee englannin kielen sanoista Attention deficit hyperactivity disorder.

Suomeksi se tarkoittaa yliaktiivisuuden ja tarkkaavaisuuden häiriötä.

Yleisimmät oireet ovat tarkkaamattomuus, impulsiivisuus ja yliaktiivisuus.

ADHD jaetaan kuitenkin kolmeen eri alamuotoon.

Yhdessä muodossa oireileva on pääasiallisesti tarkkaamattomuusoireinen eli yliaktiivisuus ja impulsiivisuus jäävät suurimmaksi osaksi pois.

Toisessa muodossa oireilevalla taas on pääasiassa impulsiivisuutta ja yliaktiivisuutta.

Kolmas muoto on näiden kolmen oireen yhdistelmä eli ihmisellä on sekä tarkkaamattomuutta, yliaktiivisuutta että impulsiivisuutta.

ADHD itsessään on kehityksellinen, neurobiologinen ja neuropsykiatrinen häiriö, jota voidaan tarvittaessa lääkitä, mutta jota ei voida poistaa.

Kehityksellisellä häiriöllä tarkoitetaankin sitä, että adhd on ollut ihmisellä jo syntymästä tai lapsuudesta lähtien.

Häiriö ei siis puhkea yllättäen aikuisilla. Se voidaan toki diagnosoida vasta aikuisena. Aikuisen oireilu voi myös erota lapsuuden oireilusta muun muassa aivojen kypsymisen takia.

Lapsena adhd voi ilmetä esimerkiksi jatkuvana liikkeenä ja toheltamisena, kun taas aikuisena sama henkilö voi olla levoton lähinnä sisäisesti. Myös päinvastainen voi päteä.

Toisinaan ADHD voi ainakin näyttää pahentuvan aikuisena, kun elämän vaatimukset kasvavat. Aikuisen arjessahan vaaditaan järjestelmällisyyttä, itsenäisyyttä, aikataulujen noudattamista, suorituskykyä ja muiden tahtiin sopeutumista.

ADHD ei siis ole ajan kanssa ilmestyvä häiriö, joka voidaan lääkitä kokonaan pois ja joka olisi tahdon asia. ADHD-ihmisen aivot toimivat eri tavalla kuin siitä oireilemattoman.

ADHD on neuropsykiatrinen häiriö sen tähden, että sen taustalla ovat neurologiset syyt. ADHD voi myös aiheuttaa ongelmia tunne-elämässä ja käyttäytymisessä.

Lähde: ADHD-aikuisen selviytymisopas.

Mikä on ADD?

Olet varmasti kuullut myös lyhenteen ADD.

ADD eli Attention deficit disorder on adhd:n alamuoto, jossa haasteet liittyvät tarkkaamattomuuteen ja keskittymiseen.

Kuten adhd:ssakin, oireet ovat pitkäaikaisia. Ne alkavat yleensä jo ennen kouluikää ja niitä esiintyy kaikissa elämän tilanteissa. Oireiden haittaavuus voi vaihdella tilannekohtaisesti.

Yliaktiivisuus ja impulsiivisuus eivät ole haasteita tai niitä esiintyy vain vähäisessä määrin.

Usein ADD:ssa on myös ongelmia oman toiminnan ohjaamisessa. Toisin sanoen toiminnan aloittamisessa, suunnittelussa ja loppuun saattamisessa voi olla vaikeuksia.

ADD havaitaan usein kouluiässä ja se näyttää olevan yleisempi tytöillä kuin pojilla.

Hyödyllistä lisätietoa ja vinkkejä löydät sivustolta Adhd tutuksi

Lähde

Joskus äitikin voi olla solmussa. Lue vierailevan äidin tunnustuksia äitiydestään: Äidin identiteettikriisi eli matkani rennommaksi äidiksi

ADHD-diagnoosin saaminen ja sen kriteerit

Suomessa Adhd-liitto tiedottaa ja auttaa adhd-oireilevien kysymyksissä.

Suosittelenkin perehtymään sivustoon.

Kun epäilet lapsellasi adhd:ta, voit ottaa asian esille julkisessa terveydenhuollossa eli neuvolassa, perheneuvolassa tai kouluterveydenhuollossa.

Jos haluat selvittää, onko sinulla itselläsi adhd, voit aloittaa asian selvittelyn julkisella puolella esimerkiksi varaamalla ajan terveyskeskuslääkärille.

Koska hoitopolut vaihtelevat, voi olla, että koko prosessi ja kartoitus järjestyy perusterveydenhuollossa. Selvittely saattaa edetä myös erikoissairaanhoidon puolelle riippuen käytännöistä.

Lähde

Voit myös aloittaa kevyemmin ja täyttää itsearviointina ASRS-kyselyn (Adult ADHD-Self-report Scale), jossa pääset vastaamaan seuraavanlaisiin kysymyksiin:

• Kuinka usein Teidän on vaikea tehdä tehtäviä loppuun saakka sen jälkeen, kun haastavat tai mielenkiintoiset osat on tehty?

• Kun Teidän pitäisi tehdä tehtävä, joka vaatii paljon ajatustyötä, kuinka usein välttelette sitä tai viivyttelette sen aloittamista?

• Kuinka usein Teillä on yliaktiivinen olo ja tunnette pakonomaista tarvetta tehdä asioita, ikään kuin sisällänne olisi moottori?

ASRS-kyselyä pääset katselemaan tästä

Voit ladata sen itsellesi suomenkielisenä täältä (valitse Finnish ja download Symptoms checklist)

Kriteerit adhd-diagnoosille

ADHD-aikuisen selviytymisoppaassa kerrotaan, että ADHD;n diagnosointi perustuu kansainvälisesti sovittuihin oirekriteereihin.

Käytännössä näitä kriteeristöjä ovat Maailman terveysjärjestön (WHO) tautiluokitus ICD-10 (International Classification of Diseases) sekä DSM-tautiluokitus (Diagnostic and Statistical Manual of Mental Disorders). Lähde: ADHD-aikuisen selviytymisopas

Supervoimani ADHD ottaa esille Käypä Hoito-suositukset, joiden mukaan ADHD-diagnoosin edellytyksenä on, että henkilöllä esiintyy vähintään kuusi tarkkaamattomuusoiretta sekä vähintään kuusi yliaktiivisuus-impulsiivisuusoiretta.

Niiden tulee olla pitkäkestoisia, alkaneet jo lapsena, esiintyä useissa erilaisissa tilanteissa kuten kotona ja töissä ja niiden tulee aiheuttaa haittaa toimintakyvylle.

Lisäksi muut mahdolliset syyt oireille tulee olla suljettu pois.

Kun vähimmäisoireiden määrä täyttyy ja muut mahdolliset syyt oireilulle on suljettu pois, saat täytettäväksesi erilaisia kyselylomakkeita.

Lapsen ollessa kyseessä on hyvä, jos kaikki lähipiirin aikuiset kuten opettajat tai päiväkodin tädit osallistuvat arviointiin.

Aikuista diagnosoidessa voi olla vaikea todentaa kaikkia lapsuuden aikaisia oireiluja. Onneksi tämä ei olekaan välttämätöntä, kunhan oireilu on ajankohtaista ja kriteerit täyttyvät.

Jos itsearviointi on vaikeaa, kannattaa pyytää läheisten mielipide.

Lähde: Supervoimani ADHD

En käy kaikkia diagnosoinnin kriteerejä tässä läpi niiden kattavuuden vuoksi, mutta esimerkiksi seuraavat ovat listattuna ICD-10 kriteereihin:

Keskittymiskyvyttömyys:

• Huomion kiinnittäminen riittävän hyvin yksityiskohtiin epäonnistuu usein tai potilas tekee huolimattomuusvirheitä koulussa, työssä tai muissa tehtävissä.

• Usein potilas välttää tai kokee voimakkaan vastenmielisenä tehtävät, jotka vaativat psyykkisen ponnistelun ylläpitämistä, kuten esimerkiksi läksyt

Hyperaktiivisuus:

• Potilas liikuttelee usein levottomasti käsiään tai jalkojaan tai vääntelehtii tuolillaan.

• Potilas juoksentelee tai kiipeilee usein tilanteissa, missä se ei kuulu asiaan (nuorilla tai aikuisilla voi esiintyä pelkkänä levottomuuden tunteena).

• Potilas on motorisesti jatkuvasti liian aktiivinen eikä aktiivisuus oleellisesti muutu sosiaalisen ympäristön mukaan tai ulkoisista vaatimuksista.

Impulsiivisuus:

• Potilas vastaa usein jo ennen kuin kysymykset ovat valmiita ja estää vastauksellaan toisten tekemiä kysymyksiä.

• Potilas ei usein jaksa seistä jonossa tai odottaa vuoroaan peleissä tai ryhmissä.

• Potilas puhuu usein liian paljon ottamatta huomioon tilanteen vaatimaa pidättyväisyyttä.

Lähde

Huomattava on, että kriteerien täyttyminen aikuisella adhd-oireilevalla voi ilmetä eri tavoin kuin lapsilla.

Lapsena pää kolmantena jalkana joka paikkaan kiirehtivä ja äänekäs lapsi voi olla aikuisena lähinnä sisäisesti levoton.

Jokainen adhd-oireileva on myös yksilö, joten kriteerejä ei tule ottaa liian kirjaimellisesti.

Lisäksi aikuiset ovat voineet jo vuosia käyttää erilaisia itse kehittelemiään selviytymismekanismeja. Niiden avulla adhd-oireet ovat jossain määrin hallinnassa ja jopa piilossa useissa tilanteissa.

Koska kaikilla voi jossain vaiheessa elämää ilmetä adhd:lle tyypillisiä oireita esimerkiksi väsymyksen tai stressin takia, on diagnosoinnissa ensiarvoisen tärkeää, että oireisiin ei ole muuta selitystä.

Lisäksi oireilun tulee olla alkanut lapsuudessa, viimeistään seitsemänvuotiaana.

Diagnoosiin eivät riitä pelkät oireet ilman seurauksia.

Diagnoosin saamiseksi oireiden tulee olla aiheuttanut henkilön elämässä merkittävää haittaa, ainakin kahdella osa-alueella. Koska nyt puhutaan lähinnä aikuisista, näitä osa-alueita voivat olla vaikkapa ihmissuhteet ja työelämä.

Toisaalta on huomattava, että perinteiset kriteerit on luotu lähinnä lapsia varten.

Ne soveltuvat jokseenkin huonosti aikuisen adhd:n diagnosointiin.

Lähde: ADHD-aikuisen selviytymisopas

Lisätietoa luokituksista:

Käypä hoito

Adhd institute

CDC

Elämää adhd:n kanssa – millä tavoin adhd sitten voi näkyä arjessa

Aikuisena adhd voi ilmetä esimerkiksi seuraavilla tavoilla:

Saaran on vaikea olla järjestelmällinen ja tulla ajoissa tapaamisiin. Hän on myös vaihtanut työpaikkaa useaan otteeseen. Saaran on joskus mahdotonta herätä ajoissa aamulla ja tehdä aamutoimet siten, että hän ehtii varmasti töihin.

Usein hän yrittää tehdä montaa asiaa yhtä aikaa sekä työpaikalla että kotona, jolloin hän lopulta ei saa tehtyä ensimmäistäkään asiaa loppuun. Ihmissuhteet ovat hänen mielestään monimutkaisia.

Saaralla on menossa useita erilaisia mielenkiintoisia ja innostavia vapaa-ajan projekteja, jotka vaatisivat pitkällistä perehtymistä ja sitoutumista.

Saara tuntee usein olonsa kärsimättömäksi näiden projektien edessä ja päätyykin tekemään pikaisia hätäratkaisuja, jotka ainakin välillä kostautuvat. Silloin hän yleensä löytää uuden, vielä innostavamman projektin, jonka aloittaa välittömästi.

Koulussa Saaralla oli vaikeaa keskittymisvaikeuksien ja lukihäiriön vuoksi ja sen tähden hän alisuoriutui usein eli pärjäsi todellisia kykyjään huonommin.

(Teksti mukailtuna kirjasta ADHD-aikuisen selviytymisopas)

Miten adhd voi näkyä aikuisen arjessa?

ADHD-aikuisen selvitymisoppaassa kerrotaan kattavasti, millä kaikilla tavoin adhd voi oireilla aikuisen elämässä. On hyvä muistaa, että kaikki ovat yksilöitä ja adhd voi oireilla eri tavoin myös tilanteesta riippuen. Lainaan tässä joitakin oireita:

Tarkkaavuusvaikeudet:

• ajatusten harhailu – pää on täynnä ajatuksia

• huolimattomuus, yksityiskohtien huomiotta jättäminen

• luetun ymmärtäminen voi olla vaikeaa tai siihen keskittyminen on vaikeaa

• keskustelua seuratessasi putoat jossain vaiheessa kärryiltä

• luentojen, tuntien seuraaminen on haastavaa koska keskittyminen herpaantuu, saatat piirrellä tai liikkua, naputtaa pöytää

• ulkopuoliset äänet ja häiriötekijät kiinnittävät usein huomiosi

• häiriinnyt keskeytyksistä ja askareen jatkaminen on vaikeaa

• lomakkeiden täyttäminen on vaikeaa

• ylikeskittyminen asioihin ja yksityiskohtien viilaaminen, lopettaminen on vaikeaa

Toiminnanohjauksen (oman toiminnan suunnittelu, toteuttaminen ja arviointi) vaikeudet:

• aloittamisen vaikeus koskien erityisesti epämieluisia tai tylsiä tehtäviä

• puheen rönsyily: muilla voi olla vaikeuksia pysyä perässäsi

• asioiden kesken jättäminen. Myös mielenkiintoiset asiat voivat jäädä kesken, kun mielenkiinto hiipuu

• impulsiivisuus: vastaat kysymyksiin ennen aikojaan, möläytät sopimattomia tai vaikkapa shoppailet holtittomasti. Toimit ilman että ajattelet, mitä teet.

• ajan hallinnan vaikeudet kuten myöhästely

• tavarasi ovat usein hukassa

• priorisointi on vaikeaa ja jotenkin päädyt aina tekemään epäolennaisia asioita varsinaisen tehtävän sijaan. Saatat myös haalia liikaa tekemistä

Muistivaikeudet:

• sinulla on vaikeuksia muistaa useita asioita yhtä aikaa, et esimerkiksi muista, mitä toinen on juuri sanonut

• oppimisen vaikeus. Erityisesti suurta määrää toisistaan irrallista asiaa on vaikea oppia muistamaan

• Häiriötekijät vaikeuttavat muistamista

• Sovittujen asioiden unohtelu

• asioiden mieleenpalauttaminen voi olla vaikeaa. Tiedät esimerkiksi varmasti jonkun nimen, mutta et vain saa sitä päähäsi

• Lompakko tai puhelin voi olla jatkuvasti kateissa

Tunne-elämä ja sosiaalisuus:

• mielialan vaihtelut, mielialasi voi vaihdella voimakkaasti ja toiset saattavat pitää sinua ailahtelevana

• ehkä reagoit voimakkaasti tilanteeseen nähden, saatat myös innostua helposti asioista.

• hienovaraiset vihjeet, eleet ja kehonkieli saattavat mennä sinulta ohi tai niiden tulkinta on vaikeaa

• tunteiden ymmärtäminen voi olla vaikeaa. Saatat ilmaista itseäsi vähäeleisesti tai muiden mielestä epäselvästi.

• et pysty pitämään lupauksia

• lyhytkestoiset ihmissuhteet

• stressaaminen pienistä asioista, jolloin myös jumitut kiertämään kehää niiden ympärillä

• heikko itsetunto, vaikuttaa myös sosiaalisten tilanteiden tulkintaan itselle usein negatiivisella tavalla

Lähde: ADHD-aikuisen selviytymisopas.

Stereotypia

Ehkä yleisin mielikuva adhd-oireilevasta on se levoton, liikkuvainen, kovaääninen ja keskittymiskyvytön poika yläkoulusta, joka tekee tunnilla kaikkea muuta kuin mitä opettaja ”käskee”.

Tämä mielikuva alkaa kuitenkin olla aikansa elänyt, osittain virheellinen ja stereotypinen.

Lisäksi se antaa ymmärtää, että poika tekee kaiken ihan ilkeyttään. ADHD ei ole tahdon asia.

Adhd-oireileva pystyy tosin halutessaan keskittymään hyvinkin intensiivisesti, kunhan asia vain on tarpeeksi kiinnostava ja liittyy jotenkin omaan elämään.

On muuten hyvä tietää, että myös se hiljainen mutta hieman hajamielinen tyttö luokan edessä voi oirehtia adhd:sta.

Vetäytyvää ja omissa ajatuksissaan viihtyvää henkilöä ei yleensä nosteta esiin, jolloin ymmärrys adhd:sta (hänen tapauksessaan ADD) voi jäädä väliin.

Tuolla tottelevaisella tytölläkin voi kuitenkin olla vaikeuksia ymmärtää tehtävänantoa, jolloin hänen ”hitautensa” suorituksissa nähdään jonakin muuna kuin adhd:na.

Olin itse peruskoulussa pitkään tuo omassa mielikuvitusmaailmassaan viihtyvä, hieman reaalimaailman tapahtumista ulalla oleva tyttö. Haaveilija.

Olin myös kiltti, hyväkäytöksinen, tunnollinen ja parhaani yrittävä. En tainnut oikein edes ymmärtää, miksi koulussa ollaan, mutta tiesin, että siellä on käytävä, joten tottelin kiltisti.

Minua kiinnostavissa aineissa pärjäsin hyvin, toisissa heikommin. Jotkut opettajat kuitenkin turhautuivat välillä ymmärtämättömyyteeni, hitauteeni ja aikaansaamattomuuteeni. Minulle oli tärkeää (ja edelleen on) saada oppia asiat omalla tavallani ja rauhassa.

Olin myös pitkään erittäin ujo, joten avun pyytäminen oli vaikeaa.

Haasteita koulussa minulle tuotti ymmärtää esimerkiksi seuraavia asioita:

• kello

• kalenterin tulkitseminen

• helmitaululla laskeminen (!) (mietit varmasti, kuinka vanha olen!)

• käsityöt

• matematiikan yhtälöt yrityksestä huolimatta – tapasin laskea niitä omalla tavallani, jota ei kannatettu. Monet itkut itkin matikan läksyjen takia.

• uskonnonopetus: miten joku Jeesus liittyy minun pieneen elämääni?

• miksi välitunneilla on pakko leikkiä muiden kanssa?

• miksi luokkaretkille pitää mennä? (tämä liittyi paljolti ujouteeni)

Vasta nyt aikuisiällä olen alkanut miettiä, voisiko tähän kaikkeen liittyä jonkinasteinen add-diagnoosi.

ADHD tutuksi-sivustolla add-oireilevaa kuvataan haaveilijaksi ja unelmoijaksi. Sellainen olin ja lienen edelleenkin. Myös toinen lapsistani vastaa kuvauksia melko pitkälle.

ADHD:n miinuksia ja plussia

Tutkimuksissa on todettu, että ADHD-oireiluun liittyvät seuraavat asiat:

• yleisempää pojilla kuin tytöillä

• alisuoriutuminen yleistä

• oireilevilla keskimäärin matalampi koulutus, enemmän työttömyyttä ja lyhyempiä työsuhteita kuin verrokeilla

• avioerot yleisempiä kuin muilla

• loukkaantumisia, vammautumisia ja liikenneonnettomuuksia tapahtuu keskimäärin enemmän kuin muille samanikäisille

• vankilassa on runsaasti adhd-diagnoosin saaneita tai diagnoosia vailla olevia

Ei kovin positiivisia faktoja, vai mitä mieltä olet?

Vastapainoksi adhd:n hyviä puolia pitäisi nostaa ehdottomasti enemmän esille.

Monilla menestyneillä julkisuuden henkilöillä on todettu adhd. Heidän joukossaan ovat esimerkiksi:

• Sir Richard Branson
• Paris Hilton
• Albert Einstein
• Will Smith
• Emma Watson
• John F. Kennedy
• Jennifer Lawrence
• Cameron Diaz
• Kristoffer Kolumbus (ihmettelen, kuka hänet on mahtanut diagnosoida!)

Adhd ei ole estänyt heitä menestymästä.

Ehkäpä se on jopa siivittänyt heidän menestystään, kuka tietää? Onkin hyvä keskittyä vahvistamaan niitä omia hyviä puoliasi entisestään. Siten teet niistä oman supervoimasi!

ADHD-oireilevan hyviä puolia voivat olla esimerkiksi seuraavat piirteet:

• hyvä muisti tai valokuvamuisti

• kyky kysellä ”tyhmiä” eli katsoa asioita toisesta vinkkelistä kuin muut

• luovat, itse keksityt selviytymistavat ja arjen toimintatavat – hyviä ongelmaratkaisijoita tiukan paikan tullen

• hyvä mielikuvitus ja luovuus

• tehokkuus ja nopeus

• kyky vajota flow-tilaan, kun asia on tarpeeksi kiinnostava

• usein intuitiivisia ihmisiä, jotka antavat sydämen ohjata tärkeissä päätöksissä

• voivat olla hyviä ihmistuntijoita

• voivat olla erityisen lahjakkaita jollain tietyllä osa-alueella, tai sitten monilahjakkuuksia kuten Leonardo Da Vinci aikanaan

• kyky kokea ja aistia asioita eri tavoin, esimerkiksi äänet väreinä tai tarkka ajantaju

• erittäin motivoituneita silloin, kun asia on itselle tärkeä, mielenkiintoinen ja siinä on hyvä

Lääkärilehden mukaan muita adhd-oireilevan hyviä puolia voivat olla:

• kognitiivinen joustavuus

• resilienssi

• luontainen uteliaisuus

• kyky kyseenalaistaa asioita

• riskinottokyky ja seikkailunhalu: on esitetty teorioita, että juuri adhd-oireisten geenien ansiosta ja heidän seikkailuhalunsa vuoksi ihmiset olisivat aikanaan uskaltautuneet uusille asutusalueille!

• kyky tarkastella asioita uudesta näkökulmasta

• omaperäiset ideat

• valmius sopeutua äkillisiinkin muutoksiin

• helppous tutustua uusiin ihmisiin

• energisyys, aktiivisuus ja optimismi

• hyvä huumorintaju

• nopea oivalluskyky

• sosiaalisuus

• kyky havaita pienet muutokset ympäristössä

ADHD ja äitiys

Adhd on osittain perinnöllinen. Henkilön, jolla itsellään on adhd lähisukulaisilla on keskimääräistä useammin myös adhd.

Jos siis äidillä (ja isällä) on adhd, on hyvin todennäköistä, että adhd voi periytyä myös lapsille.

Äitiys on usein vaikeaa jo sellaisenaan.

Lisävaikeuksia tuottaa, jos äidillä itsellään on adhd tai add. Silloin systemaattisten rutiinien ja johdonmukaisen toiminnan ylläpitäminen ja ohjaus voi olla vaikeaa.

Kaiken ytimessä onkin silloin äidin oman adhd:n tunnistaminen, tukeminen ja hoitaminen.

Aivoliiton haastattelussa eräs äiti kertoo, kuinka adhd on aiheuttanut haasteita hänen äitiydessään:

”Oma adhd:ni näkyy arjessa toiminnanohjauksen vaikeutena ja tunnesäätelyn haasteina. Rutiinien luominen ja niistä kiinni pitäminen on hankalaa. Miten ohjaan lapsiani, jos en pysty pitkäjänteisesti ohjaamaan omaa toimintaani? Miten pystyn kasvatuksellisesti sellaisiin asioihin, joihin en pysty itseni kanssa?”

”Oma neuropsykologinen kuntoutukseni on antanut minulle apua ja tukea eri asioissa, mutta kaikkeen ei voi keskittyä yhtä aikaa. Minulla on hirveästi tietoa, miten lapsen adhd:n tuomat haasteet tulisi huomioida. Meillä on esimerkiksi kuvakortteja eri toimintoja varten, mutta oman adhd:ni vuoksi en pysty systemaattisesti viemään kortteja arkeemme.”

Jos siis tunnistat itsessäsi adhd:n oireita ja äitiys on muutoin selittämättömästä syystä vaikeaa, voi adhd olla yksi mahdollinen selitys.

Yhteisesti lapsen kanssa hyödyllisiä harjoituksia ovat esimerkiksi tunnetaidot.

Tuntemuksista ja tapahtumista pitää uskaltaa puhua avoimesti, jolloin niistä ei kasva pimeässä lymyileviä mörköjä – lapselle tai aikuiselle.

Lähde

Lue toisen äidin tarina adhd:sta ja äitiydestä täältä

ADHD:n hoito lääketieteellisesti

ADHD:n hoito on monimuotoista. Hoitoon voidaan käyttää niin lääkehoitoa, terapiaa, erilaisia tukitoimia kuin toiminnanohjaustakin. Hoidon tarve ja toteutus on aina yksilöllinen ja hoitopolut vaihtelevat.

Koska en ole lääkäri, mielenterveyden ammattilainen tai adhd:n asiantuntija, lainaan asiantuntevia tahoja koskien adhd:n hoitosuosituksia.

Lääkärilehti kirjoittaa adhd:sta:

”Kuten muutkin supervoimat, ADHD pitää kesyttää. Positiiviset puolet eivät tule näkyviin, ellei tarjolla ole asianmukaista hoitoa. Hoitamattomana ennuste on melko negatiivinen, sillä tapaturmien, koulunkäyntivaikeuksien, rikollisuuden ja päihdehäiriöiden riski on kasvanut.”

Lähde

Käypä Hoito-suosituksissa adhd:sta kirjoitetaan seuraavasti:

”ADHD eli aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö (attention-deficit/hyperactivity disorder) on kehityksellinen neuropsykiatrinen häiriö, joka haittaa jokapäiväistä toimintakykyä.

Tukitoimet ja tarpeelliseksi arvioidut psykososiaaliset hoitomuodot on aloitettava mahdollisimman varhain, sillä hoitamaton ADHD voi haitata niin sosiaalisia suhteita, opintoja kuin työllistymistäkin.

Myös lääkehoidon tarve on aina arvioitava. ADHD:n on todettu olevan yhteydessä masennuksen ja joidenkin muiden psykiatristen häiriöiden, syrjäytymisen ja päihteiden käytön riskiin. Varhainen ja aktiivinen hoito vähentää terveysriskejä ja parantaa elämänlaatua sekä toimintakykyä.”

Lähde

ADHD-oireet ja niiden voimakkuus vaihtelevat yksilöstä toiseen. Joku on voinut kehittää itselleen toimivia toimintastrategioita, joiden ansiosta ulkopuolinen tuki ei välttämättä olekaan (enää) tarpeen.

On kuitenkin todettava, että varhainen tuki on tehokas ongelmien ennaltaehkäisijä. Moni aikuisiälle ilman tukea sinnitellyt olisi toivonut tukea jo lapsuudessa ja nuoruudessa.

On todettu, että hoitamattomana adhd-oireisella on riski sairastua mm. seuraaviin:

• päihdeongelmat
• syömishäiriöt
• masennus
• uniongelmat
• ahdistus

Adhd-liiton mukaan tärkeää asianmukaisessa hoidossa on ensi alkuun tunnistaa itselle vaikeuksia tuottavat asiat. Millaiset tilanteet ja toiminnat ovat haastavia ja miten niiden kanssa tulee parhaiten toimeen. Jos oireet vaikeuttavat arkea, tukea kannattaa hakea ajoissa. Adhd-liiton mukaan:

”Hoito ja tuki diagnoosin jälkeen suunnitellaan yksilölliset tuen tarpeet ja elämäntilanteet huomioiden. Tuki voi olla yksilöllistä tai ryhmämuotoista. Se voi sisältää esimerkiksi tietoa adhd:stä, lääkehoitoa, lääkinnällisen kuntoutuksen terapioita, Kelan kuntoutuspalveluita tai sosiaalipalveluja.”

Lähde

Adhd-liiton sivuilta löydät myös neuvoja adhd-aikuisen arkeen ja parisuhteeseen sekä siihen, mistä voit hakeutua avun piiriin.

Lue Aikuisen arki toimimaan-opas

Selviytymiskeinoja ja työkaluja arjen hallintaan

Jatkuva touhuaminen, multitaskaaminen, keskeneräisyys ja kaoottisuuskin voivat olla arkea adhd-oireilevalle. Sari-Marika Durchman kokoaa kirjassaan vinkkejä toimivaan arkeen. Mukailen niitä tässä:

• Selkeästi määritellyt tavoitteet: tavoitteen tulee olla selkeä, toteutettavissa, tarpeeksi motivoiva ja sen määrittely vaatii uskallusta tehdä päätöksiä ja rajauksia. Älä siis yritä saavuttaa kaikkea kerralla vaan tavoittele yhtä sinulle merkityksellistä asiaa kerralla.

• Aloittamisen vaikeus: mieti omaa asennettasi käsillä olevaan tehtävään, miksi aloittaminen tuntuu vaikealta? Voitko tietoisesti muuttaa asennettasi? Voitko saada apua? Mikäli kyse on toistuvasta asiasta, luo miellyttäviä ja selkeitä rutiineja sen ympärille. Siten tehtävän rajaus ja aloittaminen helpottuu.

• Omien haitallisten toimintatapojen tunnistaminen. Toimitko aina samoin epämiellyttävän tehtävän edessä? Miten voit muuttaa toimintaasi? Minimoi keskeytykset ja häiriötekijät sekä pilko tehtävät pienempiin osiin.

• Tee suorituksista mahdollisimman mukavia itsellesi esimerkiksi hyvän kahvin, rauhallisen työtilan ja palkinnon avulla.

• Ole päättäväinen ja vastusta kiusauksia tehtävän suorituksen aikana.

• Usein lähestyvä deadline saa ihmeitä aikaan. Voit siis asettaa itsellesi aikarajoja.

• Sulje puhelin tehdessäsi tärkeää tehtävää!

• Ajanhallinta. Tunnista omat aikavarkaasi: mihin aikasi todellisuudessa menee? Käytä kalenteria, muistilappuja tai puhelimen muistiota apuna arjen hallinnassa. Keskity tietoisesti vain yhteen asiaan kerrallaan. Pystyt siihen.

• Suunnitelmallisuus ja ennakointi auttaa. Tee listoja ja arvioi tehtäviin menevä aika. Sitoudu tehtäviin.

• Keskittyminen yhteen asiaan: hyviä ideoita ja mielenkiintoisia asioita tulvii ympärilläsi ja päässäsi MUTTA vältä tietoisesti pakonomaista tarvetta tietää, kuulla, nähdä ja kokea ne kaikki henkilökohtaisesti juuri silloin, kun teet jotain tärkeää. Sitoudu.

• Älä jumitu tai takerru ikäviin tunnetiloihin.

Ota avuksesi vaikkapa hengitysharjoitukset

Mindfulness

Meditaatio

tai NLP:n harjoitukset

Lue postaukseni TIPP-taidoista: Hallitse stressiä ja ahdistusta näillä yksinkertaisilla mutta tehokkailla keinoilla! 

• Itselle toimivien rutiinien luominen jäsentää arkea.

• Panosta hyviin yöuniin.

Ravitsemuksesta ja liikunnasta apua sujuvaan arkeen

Ruokavalion merkitystä adhd-oireisen elämässä ei voi ohittaa.

Myös ulkoilu ja liikunta on hyvä sisällyttää jokapäiväiseen arkeen.

Sari-Marika Durchmanin kirjassa Supervoimani ADHD haastateltu Pirjo Lindfors-Labato toteaa, että:

”Useamman ravitsemuksellisen tekijän on arveltu olevan yhteydessä ADHD:hen: keinotekoiset makeutusaineet ja elintarvikevärit, myrkyt, sokeri, omega-3-rasvahappojen puute,vitamiinien ja mineraalien vaje tai puute sekä ruoka-aineallergiat.”

Lisäksi Lindfors-Labato kertoo, että:

”Sokerin vaikutuksesta ADHD-oireisiin on ristiriitaista tutkimusnäyttöä, mutta itse suosittelisin sen pois jättämistä.”

Lähde: Supervoimani ADHD.

ADHD-oireilevan on hyvä pitää kiinni myös säännöllisistä ruoka-ajoista, jottei ajaudu epäsäännölliseen ja epäterveelliseen naposteluun ja/tai ahmimiseen.

Miten sitten tulisi syödä?

• Lyhyesti todettuna: ravinteikas, paljon erivärisiä kasviksia, vihanneksia ja hedelmiä sisältävä kuiturikas ja hyviä rasvahappoja sisältävä ravinto on hyödyksi ihan jokaiselle.

• Tyydyttyneet kovat rasvat, sokeri, höttöviljat ja liika suola taas eivät ole tunnetusti hyväksi kenellekään.

• Luonnollinen, puhdas ravinto hivelee mieltä ja masua. Vatsasta lähtee kokonaisvaltainen hyvinvointi.

• Kivennäis-ja hivenaineet ovat erittäin tärkeässä osassa adhd-oireisen ruokavaliossa, sillä ne parantavat elimistön kykyä säädellä aminohappoja, jotka säätelevät välittäjäaineiden määrää elimistössä. 

Teorioiden mukaan ADHD-oireisella juuri välittäjäaineiden, erityisesti dopamiinin, säätelyssä on vaikeuksia. Oireilevalla olisi siis teorian mukaan vähemmän välittäjäaineita kuin muilla, ja sen vuoksi hän hakee virikkeitä ympäristöstään.

• Lääkehoidossa käytettävät stimulantit lisäävät välittäjäaineiden määrää.

• Esimerkiksi serotoniinin muodostamiseen tarvitaan tryptofaania ja B6-vitamiinia.

• Tryptofaanista taas muodostuu mm. melatoniinia, joka edistää unensaantia ja säätelee vuorokausirytmiä.

• Tryptofaania saamme mm. banaaneista, kefiiristä, munista, soijasta ja kalkkunasta.

• B6-vitamiinia saa esimerkiksi täysjyväviljasta, maitovalmisteista ja vihreistä vihanneksista.

Lähde: Supervoimani ADHD.

Olen kirjoittanut äskettäin laajan ja yleisluontoisen postauksen ravinnon merkityksestä jaksamiselle, aivoille ja vastustuskyvylle.

Siksi en käsittele laajemmin terveellisen ruokavalion merkitystä tässä postauksessani, vaan voit käydä lukemassa postaukseni täältä:

Lisätietoa adhd-oireisen ravinnosta voit lukea esimerkiksi täältä:

https://www.terve.fi/artikkelit/ruokavalio-ja-adhd

https://www.webmd.com/add-adhd/adhd-diets

Lopuksi

Mitä ajatuksia tämä postaukseni herätti?

Tunnetko sinä jonkun, jolla on adhd tai add?

Oletko itse saanut apua adhd-oireisiin?

Millaisia omia selviytymiskeinoja sinulla on adhd:n kanssa?

Miten adhd on vaikuttanut vanhemmuuteen?

Jaa mielipiteesi kommenteissa tai somessa, kiitos!